Maaperän monimuotoisuuden suojelu rakennussuunnittelussa: Svalbardin tiedekeskus ja Hyytiälän metsäasema

Abstract

Maaperän moninainen merkitys maapallon toimintaan on usein jätetty huomiotta. Kandidaatintyössä tutkin, miten merkittävä maaperän rooli on, miten rakentaminen vaikuttaa maaperään monin tavoin heikentävästi ja miten pienilläkin keinoilla suunnittelija voi huomioida maaperän hyvinvoinnin. Menetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus ja esimerkkikohteiden analyysi. Aineistona toimivat tieteelliset artikkelit, rakennusohjeet ja kansainväliset säädökset. Maaperä ylläpitää monia elintärkeitä toimintoja ja mahdollistaa maanpäällisen biodiversiteetin. Ravinto, juomavesi ja puhdas ilma ovat riippuvaisia maaperästä. Eliöstön monipuolisuus ei tue pelkkiä taloudellisesti tärkeitä osa-alueita, vaan mahdollistaa ihmisen ja muiden eliöiden hyvinvoinnin.

Ihmisen aiheuttama luonnonvarojen ylikulutus ja talouskasvu uhkaavat kaikkia elinympäristöjämme. Maaperän biodiversiteetin suurimpia uhkia EU:ssa ovatkin maaperän hyväksikäyttö, orgaanisen massan väheneminen ja elinympäristöjen häirintä. Vaihtelevista näkemyksistä huolimatta maaperän biodiversiteetin heikkenemisestä on selkeää näyttöä. Esimerkiksi eliöstön monipuolisuuden on havaittu heikkenevän kaupunkialueilla.

Rakentaminen linkittyy suoraan kaupungistumiseen ja aiheuttaakin maaperään monia rasitteita. Aihetta on silti tutkittu vain vähän, eikä maaperäystävällinen suunnittelu ole yleistä. Merkittävin häiriötekijä on rakentamiseen liittyvä maanmuokkaus, joka järkyttää maaperän ekosysteemiä ja hiilivarastoja. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia, miten maanmuokkauksen aiheuttama häiriö voidaan minimoida. Suurin rooli on kaivuu- ja muokkaustöiden pinta-alan minimoimisessa, joka voi mahdollistua tarkalla suunnittelulla tai esimerkiksi elementtirakentamisella. Maanpinnasta irralliset perustusrakenteet voivat vähentää tarvetta maanmuokkaukselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää myös huomioida kasvillisuuden merkitys maaperälle. Monipuolinen ja alkuperäinen kasvillisuus ja paikallislajien istutukset takaavat monipuolisen eliöstön niin maan päälle kuin maaperään. Esimerkkikohteina toimivat Hyytiälän metsäasema ja Svalbardin tiedekeskus. Molemmissa on yleisesti käytetystä maanvaraisesta laatasta eroavat perustukset. Vaikka rakennuksien perustusratkaisuihin ei ole päädytty maaperän vuoksi, ne tarjoavat esimerkkejä, miten suuremmankin mittakaavan rakennukset voitaisiin rakentaa maaperäystävällisemmin. Esimerkkikohteiden kohdalla maaperä ja biodiversiteetti olisi saatu huomioitua laajasti pienilläkin muutoksilla.

Maaperän huomiointiin on paljon elintärkeitä perusteita. Rakentaminen ja kaupungistuminen ovat merkittävä uhka maaperälle, ja tämän vuoksi on tärkeää pohtia maaperäystävällisiä suunnitteluratkaisuja. Keinot eivät usein vaadi suuriakaan muutoksia, vaan esimerkiksi häiriöiden minimoinnillakin voi olla suuri paikallinen merkitys.