EU:n ulkopoliittinen minäkäsitys 2020-luvun alkuvuosina : Analyysi EU:n biografisen narratiivin rakentumisesta turvallisuusympäristön muutoksen kontekstissa Euroopan ulkosuhdehallinnon kuvauksissa
Nieminen, Suvi (2024)
2024
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404133527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404133527
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Euroopan Unionin (EU) ulkopoliittisen minäkäsityksen rakentumista Euroopan ulkosuhdehallinnon puheissa Josep Borrellin toimikaudella vuosina 2020–2023. EU:n turvallisuusympäristö on muuttunut 2020-luvun alkuvuosina erityisesti Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan myötä. Samalla Venäjän EU:n toiseuttaminen ja unionin vastaisten narratiivien levittäminen on kiihtynyt, ja mielipiteisiin vaikuttaminen on näkynyt kansainvälisissä instituutioissa asti. Tutkielman tarkoituksena on analysoida EU:n ulkopoliittisen minäkäsityksen rakentumista tässä kontekstissa ontologisen turvallisuuden teoreettisen viitekehyksen kautta. Analyysissä arvioidaan biografisen narratiivin eli Itseä kuvaavien kertomuksien rakentumista ja refleksiivisyyttä suhteessa EU:n toimintaympäristön muutokseen ja haasteisiin. Analyysiä läpileikkaava näkökulma havainnoi Venäjän toiseuttamisen heijastumista EU:n minäkäsityksen kuvauksissa.
Aineistonkeruu tehtiin Euroopan ulkosuhdehallinnon julkaisupalvelun avulla, josta kerättiin julkaisuja Venäjän disinformaation kontekstista hakusanoilla. Tästä aineisto rajattiin 17 julkaisuun, joissa nousee kuvauksia EU:n minäkäsityksestä, sitä haastavista tekijöistä ja EU:n vastauksista näihin haasteisiin. Tulkinnallisessa analyysissä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä ja dialogisen tematisoinnin metodia, joiden avulla jäsenneltiin kolme EU:n ulkopoliittista toimijuutta kuvaavaa analyysiteemaa; EU monenkeskisen ja demokraattisen järjestelmän puolustajana, EU autonomisena ja sotilaallisena toimijana sekä EU kuuntelevana ja kumppanuuksia edistävänä toimijana. Analyysin perusteella erotettiin kaksi selkeää kuvausta minäkäsityksestä toisaalta monenkeskistä järjestelmää ja liberaaleja arvoja globaalisti puolustavana toimijana, ja toisaalta geopoliittista turvallisuustoimijan roolia ottavana EU:na.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että EU:n biografinen narratiivi muodostuu useasta rinnakkaisesta kertomuksesta. Sota ja laajemmin demokraattiseen ja monenkeskiseen järjestelmään kohdistuvat haasteet muodostavat perustelun geopoliittisempaa EU:ta painottavan narratiivin korostamiselle. Tutkielman havaintojen pohjalta EU:n biografisen narratiivin tulkitaan vastaavan tapahtumaympäristön muutoksiin refleksiivisellä tavalla. Analyysin perusteella EU:n minäkäsitystä rakennettaan myös suhteessa Toisiin. Venäjän EU:n toiseuttamisen ja sen vastaisten narratiivien leviäminen tunnistetaan haasteeksi minäkäsitykselle. Kuitenkaan tutkielman puitteissa ei voi muodostaa suoria syy-seuraus yhteyksiä niiden vaikutuksesta EU:n toiminnalle tai minäkäsityksen rakentumiselle. EU:n ulkopoliittinen minäkäsitys ja toimijuus ovat muutoksessa, joka heijastaa niin sodan tuomaa uhkaa kuin yleisempää valtapolitiikan ja autoritaarisen politiikan nousua.
Aineistonkeruu tehtiin Euroopan ulkosuhdehallinnon julkaisupalvelun avulla, josta kerättiin julkaisuja Venäjän disinformaation kontekstista hakusanoilla. Tästä aineisto rajattiin 17 julkaisuun, joissa nousee kuvauksia EU:n minäkäsityksestä, sitä haastavista tekijöistä ja EU:n vastauksista näihin haasteisiin. Tulkinnallisessa analyysissä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä ja dialogisen tematisoinnin metodia, joiden avulla jäsenneltiin kolme EU:n ulkopoliittista toimijuutta kuvaavaa analyysiteemaa; EU monenkeskisen ja demokraattisen järjestelmän puolustajana, EU autonomisena ja sotilaallisena toimijana sekä EU kuuntelevana ja kumppanuuksia edistävänä toimijana. Analyysin perusteella erotettiin kaksi selkeää kuvausta minäkäsityksestä toisaalta monenkeskistä järjestelmää ja liberaaleja arvoja globaalisti puolustavana toimijana, ja toisaalta geopoliittista turvallisuustoimijan roolia ottavana EU:na.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että EU:n biografinen narratiivi muodostuu useasta rinnakkaisesta kertomuksesta. Sota ja laajemmin demokraattiseen ja monenkeskiseen järjestelmään kohdistuvat haasteet muodostavat perustelun geopoliittisempaa EU:ta painottavan narratiivin korostamiselle. Tutkielman havaintojen pohjalta EU:n biografisen narratiivin tulkitaan vastaavan tapahtumaympäristön muutoksiin refleksiivisellä tavalla. Analyysin perusteella EU:n minäkäsitystä rakennettaan myös suhteessa Toisiin. Venäjän EU:n toiseuttamisen ja sen vastaisten narratiivien leviäminen tunnistetaan haasteeksi minäkäsitykselle. Kuitenkaan tutkielman puitteissa ei voi muodostaa suoria syy-seuraus yhteyksiä niiden vaikutuksesta EU:n toiminnalle tai minäkäsityksen rakentumiselle. EU:n ulkopoliittinen minäkäsitys ja toimijuus ovat muutoksessa, joka heijastaa niin sodan tuomaa uhkaa kuin yleisempää valtapolitiikan ja autoritaarisen politiikan nousua.