Työuupumuksen vaikutukset arjen toiminnanohjaukseen
Tarvainen, Anni (2024)
Tarvainen, Anni
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153540
Tiivistelmä
Työuupumus on yhä kasvava haaste nykyajan suorituskeskeisessä ja hektisessä tietoyhteiskunnassa, jossa työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa joustavuutta, itseohjautuvuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Krooninen stressi ja liiallinen aivokuormitus voivat pitkittyessään johtaa työuupumukseen, toiminnanohjauksen ongelmiin, masennukseen ja muihin terveysongelmiin sekä edelleen työkyvyttömyyteen. Toistaiseksi työuupumuksen vaikutukset toiminnanohjaustoimintoihin tunnetaan heikosti, eikä objektiivisia ja tarpeeksi herkkiä menetelmiä erityisesti lievempien toiminnanohjausongelmien tunnistamiseen ole saatavilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kyselylomakkeiden pohjalta työuupumuksen vaikutuksia toiminnanohjaustoimintoihin sekä niiden korrelaatioita masennusoireisiin osana laajempaa Kestävä Aivoterveys -hanketta, jonka tavoitteena on ollut lisätä tietoutta aivokuormituksesta ja kehittää aivojen hyvinvointia tukevia toimintatapoja.
Tutkimukseen osallistui 88 tamperelaista opettajaa, jotka olivat joko työelämässä tai työuupumuksen vuoksi sairauslomalla. Osallistujat rekrytoitiin sähköpostitiedotteella Kestävä Aivoterveys -hankkeen kohderyhmistä. Koehenkilöt täyttivät sähköisesti esitietolomakkeen, uupumuskyselyn (BBI-15), masennuskyselyn (BDI-21) ja toiminnanohjauskyselyn (BRIEF-A). Uupumuskyselyn perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: uupuneet (n = 42) ja ei-uupuneet (n = 46). Lisäksi osa tutkittavista suoritti tietokonepohjaisen, toiminnanohjaustoimintoja arvioivan reaktioaikatestin, ja osa heistä osallistui myös Firstbeat-hyvinvointimittaukseen. Tässä opinnäytetyössä esitellään kyselyaineiston tulokset. Neuromodulaation ja Firstbeat-mittauksen tuloksia ei käsitellä tässä opinnäytetyössä.
Uupuneiden BDI-pisteet sekä BRIEF-A:n pisteet jokaisessa alaskaalassa ja indeksissä (BRI, MI ja GEC) olivat korkeammat verrattuna ei-uupuneisiin, ja ero oli tilastollisesti merkittävä. BDI-pisteet viittasivat uupuneilla lievään masennukseen tai saattoivat osittain selittyä masennus- ja uupumusoireiden päällekkäisyydellä. Korrelaatioanalyyseissä havaittiin jokaisen BBI-15:n indeksin korreloivan sekä BDI:n että BRIEF-A:n indeksien kanssa.
Tämän tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä haitallisen aivokuormituksen ja työuupumuksen vaikutuksista toiminnanohjaustoimintoihin. On tärkeää tunnistaa työuupumusriskissä olevat työntekijät jo varhaisessa vaiheessa ja puuttua tilanteeseen. Tutkimustietoa tulee lisätä, jotta objektiivisia ja soveltuvia työkaluja voidaan jatkossa kehittää työuupumuksen ehkäisyn, diagnostiikan ja seurannan tueksi.
Tutkimukseen osallistui 88 tamperelaista opettajaa, jotka olivat joko työelämässä tai työuupumuksen vuoksi sairauslomalla. Osallistujat rekrytoitiin sähköpostitiedotteella Kestävä Aivoterveys -hankkeen kohderyhmistä. Koehenkilöt täyttivät sähköisesti esitietolomakkeen, uupumuskyselyn (BBI-15), masennuskyselyn (BDI-21) ja toiminnanohjauskyselyn (BRIEF-A). Uupumuskyselyn perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: uupuneet (n = 42) ja ei-uupuneet (n = 46). Lisäksi osa tutkittavista suoritti tietokonepohjaisen, toiminnanohjaustoimintoja arvioivan reaktioaikatestin, ja osa heistä osallistui myös Firstbeat-hyvinvointimittaukseen. Tässä opinnäytetyössä esitellään kyselyaineiston tulokset. Neuromodulaation ja Firstbeat-mittauksen tuloksia ei käsitellä tässä opinnäytetyössä.
Uupuneiden BDI-pisteet sekä BRIEF-A:n pisteet jokaisessa alaskaalassa ja indeksissä (BRI, MI ja GEC) olivat korkeammat verrattuna ei-uupuneisiin, ja ero oli tilastollisesti merkittävä. BDI-pisteet viittasivat uupuneilla lievään masennukseen tai saattoivat osittain selittyä masennus- ja uupumusoireiden päällekkäisyydellä. Korrelaatioanalyyseissä havaittiin jokaisen BBI-15:n indeksin korreloivan sekä BDI:n että BRIEF-A:n indeksien kanssa.
Tämän tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä haitallisen aivokuormituksen ja työuupumuksen vaikutuksista toiminnanohjaustoimintoihin. On tärkeää tunnistaa työuupumusriskissä olevat työntekijät jo varhaisessa vaiheessa ja puuttua tilanteeseen. Tutkimustietoa tulee lisätä, jotta objektiivisia ja soveltuvia työkaluja voidaan jatkossa kehittää työuupumuksen ehkäisyn, diagnostiikan ja seurannan tueksi.