Venäjän maariskin realisoituminen Euroopan energiamarkkinoilla : Kriittinen diskurssianalyysi aiheen käsittelystä mediassa ja yritysten raportoinnissa
Auerma, Juho (2024)
Auerma, Juho
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153538
Tiivistelmä
Venäjän Ukrainaa vastaan vuoden 2022 helmikuussa aloittama hyökkäyssota siirsi Euroopan uuteen aikakauteen, jossa geopoliittiset jännitteet lännen ja Venäjän välillä (ent. Neuvostoliitto) ovat nousseet korkeimmalle tasolle kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sodalla on ollut merkittäviä vaikutuksia Euroopan energiamarkkinoihin, sillä suuri osa Euroopan maihin tuodusta öljystä ja maakaasusta on perinteisesti ostettu Venäjältä. Tämä on aiheuttanut huolta energian toimitusvarmuudesta ja herättänyt laajaa keskustelua, sillä Venäjä on pyrkinyt hyödyntämään asemaansa Euroopan energiamarkkinoiden ja yhtenäisyyden horjuttamiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Venäjän maariskin käsittely on muuttunut mediassa ja yritysten raportoinnissa Ukrainan sodan seurauksena. Lisäksi tavoitteena on vertailla median ja yritysten raportoinnissa ilmeneviä eroja aihepiirin käsittelyssä. Tavoitteeseen pyritään pääsemään vertailemalla viiden eri uutismedian ja energiayhtiön julkaisuja, jotka sijoittuvat ajallisesti sotaa edeltävään ja sen syttymisen jälkeiseen aikaan.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kriittisen diskurssianalyysin tutkimusperinteen alle kuuluvaa diskurssihistoriallista lähestymistapaa. Menetelmässä keskeistä on diskurssien kehittymisen arvioiminen historiallisen kontekstin kautta. Menetelmän avulla analysoitiin ensin mediassa tapahtunutta muutosta Venäjään liittyvien riskien käsittelyssä. Seuraavaksi riskien käsittelyä analysoitiin yritysten raportoinnissa, ja lopuksi media-aineistojen ja yritysraporttien tapaa käsitellä Venäjään liittyviä riskejä verrattiin toisiinsa.
Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroavaisuuksia median ja yritysten raportoinnin tavoissa käsitellä Venäjään liittyviä riskejä. Riskien käsittelyn huomattiin pysyneen mediassa pitkälti samankaltaisena koko tutkimuksen kohteena olleen ajanjakson läpi. Yritysten raportoinnissa sen sijaan oli huomattavissa merkittävä muutos sotaa edeltävän ja sen alkamisen jälkeisen ajanjakson välillä. Yritysten Venäjää koskeva riskiraportointi lisääntyi huomattavasti Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Havaitun muutoksen voidaan katsoa johtuneen yritysten sotaa edeltäneen ajan pyrkimyksestä hallita mainettaan sidosryhmien silmissä sekä niiden haluttomuudesta vaarantaa liiketoimintansa edellytyksiä Venäjällä valtion hallintoa kritisoimalla. Sodan myötä yritykset olivat pakotettuja ottamaan kantaa Venäjään liittyviin riskeihin, siinä missä raportointi aiheesta oli aiemmin ollut niukempaa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä yritysten raportoinnin laadusta etenkin tilanteessa, jossa yrityksen toiminta on sidoksissa autoritääriseen valtioon, johon liittyvien riskien voidaan katsoa olevan selvästi koholla. Tutkimustulosten perusteella raporttien käyttäjien tulee siis suhtautua kriittisesti vastaavissa olosuhteissa toimivien yritysten riskiraportointiin ja pyrkiä muutenkin huomioimaan yritysten raportointikäytäntöjen taustalla piilevät motiivit.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Venäjän maariskin käsittely on muuttunut mediassa ja yritysten raportoinnissa Ukrainan sodan seurauksena. Lisäksi tavoitteena on vertailla median ja yritysten raportoinnissa ilmeneviä eroja aihepiirin käsittelyssä. Tavoitteeseen pyritään pääsemään vertailemalla viiden eri uutismedian ja energiayhtiön julkaisuja, jotka sijoittuvat ajallisesti sotaa edeltävään ja sen syttymisen jälkeiseen aikaan.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kriittisen diskurssianalyysin tutkimusperinteen alle kuuluvaa diskurssihistoriallista lähestymistapaa. Menetelmässä keskeistä on diskurssien kehittymisen arvioiminen historiallisen kontekstin kautta. Menetelmän avulla analysoitiin ensin mediassa tapahtunutta muutosta Venäjään liittyvien riskien käsittelyssä. Seuraavaksi riskien käsittelyä analysoitiin yritysten raportoinnissa, ja lopuksi media-aineistojen ja yritysraporttien tapaa käsitellä Venäjään liittyviä riskejä verrattiin toisiinsa.
Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroavaisuuksia median ja yritysten raportoinnin tavoissa käsitellä Venäjään liittyviä riskejä. Riskien käsittelyn huomattiin pysyneen mediassa pitkälti samankaltaisena koko tutkimuksen kohteena olleen ajanjakson läpi. Yritysten raportoinnissa sen sijaan oli huomattavissa merkittävä muutos sotaa edeltävän ja sen alkamisen jälkeisen ajanjakson välillä. Yritysten Venäjää koskeva riskiraportointi lisääntyi huomattavasti Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Havaitun muutoksen voidaan katsoa johtuneen yritysten sotaa edeltäneen ajan pyrkimyksestä hallita mainettaan sidosryhmien silmissä sekä niiden haluttomuudesta vaarantaa liiketoimintansa edellytyksiä Venäjällä valtion hallintoa kritisoimalla. Sodan myötä yritykset olivat pakotettuja ottamaan kantaa Venäjään liittyviin riskeihin, siinä missä raportointi aiheesta oli aiemmin ollut niukempaa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä yritysten raportoinnin laadusta etenkin tilanteessa, jossa yrityksen toiminta on sidoksissa autoritääriseen valtioon, johon liittyvien riskien voidaan katsoa olevan selvästi koholla. Tutkimustulosten perusteella raporttien käyttäjien tulee siis suhtautua kriittisesti vastaavissa olosuhteissa toimivien yritysten riskiraportointiin ja pyrkiä muutenkin huomioimaan yritysten raportointikäytäntöjen taustalla piilevät motiivit.