Hilma Granqvist ja varhaiset naisvalokuvaajat : Naisvalokuvaajien toimintakenttä 1800–1900-lukujen Suomessa
Hautamäki, Tiina (2024)
Hautamäki, Tiina
2024
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153537
Tiivistelmä
Selvitän tutkimuksessa, millainen oli suomalaisten naisvalokuvaajien toimintakenttä 1800–1900-lukujen vaihteen Suomessa. Tutkin, millaisissa työtehtävissä naiset ovat työskennelleet ja miten sukupuoli on vaikuttanut työskentelyyn ja työn arvostukseen.
Suomalaisiin naisvalokuvaajiin liittyvä tieto on hajautunut useisiin lähteisiin, minkä vuoksi keskeinen osa tutkielmaani on kirjallisuuskatsaus, jossa olen koonnut yhteen lukuisista lähteistä löytyvää tietoa. Kirjallisuuskatsaus toimii osittain analyysin pohjana.
Tutkimuksen teoreettinen osa sisältää suomalaisten naisvalokuvaajien historiaan tutustumisen lisäksi myös tutkielman kannalta keskeisten käsitteiden määrittelyä. Teoriaosiossa tutustun sukupuolen määrittelemiseen sekä pohdin, onko feministi-sen taidehistorian teorioita mahdollista soveltaa valokuva-alan tutkimukseen.
Tutkielman aineistona toimii Svenska Litteraturskällskapet i Finlandin ylläpitämä verkkoarkisto Archive of Hilma Granqvist, johon on digitoitu etnologi ja sosiaaliantropologi Hilma Granqvistin kenttämatkoillaan keräämä tutkimusmateriaali. Tutkielmassa analysoin arkistosta löytyvää palestiinalaisten avioliittotapoihin liittyvää kuvamateriaalia sekä Sofia Häggmanin Granqvistista kirjoittamaa elämäkertaa.
Analyysivaiheessa teen tekstiaineistolle teoreettisen luennan, jossa peilaan Hilma
Granqvistin elämänkulkua tietoon, jota suomalaisten naisvalokuvaajien toimintakentästä on saatavilla. Pyrin havainnoimaan eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia teorian ja Granqvistin elämän välillä. Kuva-aineistoa analysoin erilaisten katseiden näkökulmasta, jolloin pyrkimyksenäni on valaista Granqvistin asemaa ja sosiaalisia suhteita osana artaslaista kyläyhteisöä. Näitä havaintoja käytän hyödykseni, kun pohdin, miten Granqvist sijoittuu suomalaisten naisvalokuvaajien toimintakentälle 1900-luvun alussa.
Tutkielman tuloksena voin todeta sukupuolen vaikuttaneen merkittävästi naisten työskentelyn mahdollisuuksiin vuosisatojen vaihteen Suomessa. Samaan aikaan työskentely valokuvaajana on tarjonnut naisille mahdollisuuden itsenäistymiseen perheen miesten vallan alaisuudesta. Sukupuoli on vaikuttanut merkittävästi myös Granqvistin työskentelyyn tutkijana ja valokuvaajana. Omaa tietään kulkevat naiset näyttävät jääneen yhteiskunnallisella tasolla paitsioon, sillä erityisesti naimattomat ja perheettömät naiset eivät sopineet normatiivisiin lokeroihin.
Suomalaisiin naisvalokuvaajiin liittyvä tieto on hajautunut useisiin lähteisiin, minkä vuoksi keskeinen osa tutkielmaani on kirjallisuuskatsaus, jossa olen koonnut yhteen lukuisista lähteistä löytyvää tietoa. Kirjallisuuskatsaus toimii osittain analyysin pohjana.
Tutkimuksen teoreettinen osa sisältää suomalaisten naisvalokuvaajien historiaan tutustumisen lisäksi myös tutkielman kannalta keskeisten käsitteiden määrittelyä. Teoriaosiossa tutustun sukupuolen määrittelemiseen sekä pohdin, onko feministi-sen taidehistorian teorioita mahdollista soveltaa valokuva-alan tutkimukseen.
Tutkielman aineistona toimii Svenska Litteraturskällskapet i Finlandin ylläpitämä verkkoarkisto Archive of Hilma Granqvist, johon on digitoitu etnologi ja sosiaaliantropologi Hilma Granqvistin kenttämatkoillaan keräämä tutkimusmateriaali. Tutkielmassa analysoin arkistosta löytyvää palestiinalaisten avioliittotapoihin liittyvää kuvamateriaalia sekä Sofia Häggmanin Granqvistista kirjoittamaa elämäkertaa.
Analyysivaiheessa teen tekstiaineistolle teoreettisen luennan, jossa peilaan Hilma
Granqvistin elämänkulkua tietoon, jota suomalaisten naisvalokuvaajien toimintakentästä on saatavilla. Pyrin havainnoimaan eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia teorian ja Granqvistin elämän välillä. Kuva-aineistoa analysoin erilaisten katseiden näkökulmasta, jolloin pyrkimyksenäni on valaista Granqvistin asemaa ja sosiaalisia suhteita osana artaslaista kyläyhteisöä. Näitä havaintoja käytän hyödykseni, kun pohdin, miten Granqvist sijoittuu suomalaisten naisvalokuvaajien toimintakentälle 1900-luvun alussa.
Tutkielman tuloksena voin todeta sukupuolen vaikuttaneen merkittävästi naisten työskentelyn mahdollisuuksiin vuosisatojen vaihteen Suomessa. Samaan aikaan työskentely valokuvaajana on tarjonnut naisille mahdollisuuden itsenäistymiseen perheen miesten vallan alaisuudesta. Sukupuoli on vaikuttanut merkittävästi myös Granqvistin työskentelyyn tutkijana ja valokuvaajana. Omaa tietään kulkevat naiset näyttävät jääneen yhteiskunnallisella tasolla paitsioon, sillä erityisesti naimattomat ja perheettömät naiset eivät sopineet normatiivisiin lokeroihin.