Occlusal Traits, Orthodontic Treatment Need and Demand, and Mandibular Movement Capacity from Childhood to Adulthood in Estonia
Sepp, Hettel (2024)
Sepp, Hettel
Tampere University
2024
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3428-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3428-4
Tiivistelmä
Purennan piirteet, oikomishoidon tarve ja alaleuan liikelaajuus virolaislapsilla
Tavanomaisesta poikkeavien hampaiston piirteiden on todettu heikentävän lasten ja nuorten elämänlaatua, kun taas purentavirheiden hoidon on osoitettu parantavan heidän sosiaalisia suhteitaan ja itsetuntoaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida erilaisten purennan piirteiden esiintyvyyttä ja jakautumista, alaleuan liikelaajuutta sekä oikomishoidon tarvetta eri hampaiston kehitysvaiheissa olevilla virolaislapsilla.
Tutkimuksen aineisto koostui 1172 maitohammas-, vaihdunta- ja pysyvässä hampaiston kehitysvaiheessa olevasta lapsesta ja nuoresta. Hampaiden asentovirheet ja hammaskaarten väliset suhteet sekä alaleuan liikelaajuudet rekisteröitiin kliinisesti kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Oikomishoidon tarve ja vaikeusaste arvioitiin kipsimalleilta käyttäen Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) menetelmää. Huoltajien mielipiteet lasten hampaiden terveydestä, hampaiston ulkonäöstä ja oikomishoidon tarpeesta kerättiin kyselylomakkeella. Nuoret aikuiset täyttivät vastaavan lomakkeen.
Erilaisten purennan piirteiden esiintyvyys vastasi pienin poikkeuksin naapurimaissa Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa raportoituja esiintyvyyksiä. Yleisin purennan piirre oli kulmahampaiden sagittaalisuhteen luokka I. Sen esiintyvyys oli maitohampaistossa 70 %, vaihduntavaiheessa 74 % ja pysyvässä hampaistossa 76 %. Suuren horisontaalisen ylipurennan (≥3.5 mm) esiintyvyys oli 6 % maitohampaistossa, 27 % vaihduntavaiheessa ja 28 % pysyvässä hampaistossa. Sivualueen ristipurentaa rekisteröitiin 18 %:ssa maitohampaistoista, 12 %:ssa vaihduntavaiheessa olevista ja 30 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Maitohammasvaiheen hampaistoissa ei havaittu ahtautta sekä ylä- eikä alakaarella, mutta ahtautta havaittiin 34 %:ssa vaihduntavaiheen hampaistoista ja 51 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Keskiviivan diasteemaa esiintyi 68 %:ssa maitohammasvaiheen hampaistoista, 60 %:ssa vaihduntavaiheen hampaistoista ja 11 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Ikäryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja sagittaalisuhteissa, etu- ja sivualueen ristipurennassa, hammaskaarten ahtaudessa sekä yläkaaren keskidiasteeman leveydessä. Vaikka molaari- ja kulmahammassuhteiden epäsymmetrisyys oli yleinen havainto kaikissa
kehitysvaiheissa, symmetrisyys lisääntyi iän lisääntyessä.
Vain harvan maitohampaistovaiheessa olevan lapsen (7 %) purennan piirteet ennustivat suotuisaa vaihduntaa. ICON-hoidontarveindeksillä arvioituna oikomishoidon tarpeessa oli 64 % vaihduntavaiheen lapsista ja 36 % nuorista, joilla oli pysyvä hampaisto. Huoltajat ja nuoret aikuiset näyttivät havainnoivan purennan piirteitä ja toimintaa suhteessa ”normaaliin”. Havainnot olivat linjassa ammattilaisen tekemien ICON arvioiden kanssa.
Alaleuan liikelaajuudet olivat ikä- ja sukupuolisidonnaisia ja maksimaalisen avauksen, sivuliikkeiden ja protruusion liikelaajuuksien välillä oli riippuvuus. Eräät purennan piirteistä, kuten ristipurenta, olivat yhteydessä leuan liikelaajuuksiin.
Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat pohjan suun terveydenhuollon kehittämiselle
Virossa.
Tavanomaisesta poikkeavien hampaiston piirteiden on todettu heikentävän lasten ja nuorten elämänlaatua, kun taas purentavirheiden hoidon on osoitettu parantavan heidän sosiaalisia suhteitaan ja itsetuntoaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida erilaisten purennan piirteiden esiintyvyyttä ja jakautumista, alaleuan liikelaajuutta sekä oikomishoidon tarvetta eri hampaiston kehitysvaiheissa olevilla virolaislapsilla.
Tutkimuksen aineisto koostui 1172 maitohammas-, vaihdunta- ja pysyvässä hampaiston kehitysvaiheessa olevasta lapsesta ja nuoresta. Hampaiden asentovirheet ja hammaskaarten väliset suhteet sekä alaleuan liikelaajuudet rekisteröitiin kliinisesti kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Oikomishoidon tarve ja vaikeusaste arvioitiin kipsimalleilta käyttäen Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) menetelmää. Huoltajien mielipiteet lasten hampaiden terveydestä, hampaiston ulkonäöstä ja oikomishoidon tarpeesta kerättiin kyselylomakkeella. Nuoret aikuiset täyttivät vastaavan lomakkeen.
Erilaisten purennan piirteiden esiintyvyys vastasi pienin poikkeuksin naapurimaissa Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa raportoituja esiintyvyyksiä. Yleisin purennan piirre oli kulmahampaiden sagittaalisuhteen luokka I. Sen esiintyvyys oli maitohampaistossa 70 %, vaihduntavaiheessa 74 % ja pysyvässä hampaistossa 76 %. Suuren horisontaalisen ylipurennan (≥3.5 mm) esiintyvyys oli 6 % maitohampaistossa, 27 % vaihduntavaiheessa ja 28 % pysyvässä hampaistossa. Sivualueen ristipurentaa rekisteröitiin 18 %:ssa maitohampaistoista, 12 %:ssa vaihduntavaiheessa olevista ja 30 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Maitohammasvaiheen hampaistoissa ei havaittu ahtautta sekä ylä- eikä alakaarella, mutta ahtautta havaittiin 34 %:ssa vaihduntavaiheen hampaistoista ja 51 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Keskiviivan diasteemaa esiintyi 68 %:ssa maitohammasvaiheen hampaistoista, 60 %:ssa vaihduntavaiheen hampaistoista ja 11 %:ssa pysyvistä hampaistoista. Ikäryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja sagittaalisuhteissa, etu- ja sivualueen ristipurennassa, hammaskaarten ahtaudessa sekä yläkaaren keskidiasteeman leveydessä. Vaikka molaari- ja kulmahammassuhteiden epäsymmetrisyys oli yleinen havainto kaikissa
kehitysvaiheissa, symmetrisyys lisääntyi iän lisääntyessä.
Vain harvan maitohampaistovaiheessa olevan lapsen (7 %) purennan piirteet ennustivat suotuisaa vaihduntaa. ICON-hoidontarveindeksillä arvioituna oikomishoidon tarpeessa oli 64 % vaihduntavaiheen lapsista ja 36 % nuorista, joilla oli pysyvä hampaisto. Huoltajat ja nuoret aikuiset näyttivät havainnoivan purennan piirteitä ja toimintaa suhteessa ”normaaliin”. Havainnot olivat linjassa ammattilaisen tekemien ICON arvioiden kanssa.
Alaleuan liikelaajuudet olivat ikä- ja sukupuolisidonnaisia ja maksimaalisen avauksen, sivuliikkeiden ja protruusion liikelaajuuksien välillä oli riippuvuus. Eräät purennan piirteistä, kuten ristipurenta, olivat yhteydessä leuan liikelaajuuksiin.
Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat pohjan suun terveydenhuollon kehittämiselle
Virossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4925]