Saaristokaupungin saavutettavuus : tutkimus Kuopion kaupunkivyöhykkeistä ja niiden vaikutuksesta autoriippuvuuteen
Ruippo, Anna (2024)
Ruippo, Anna
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404143531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404143531
Tiivistelmä
Kolmen kaupunkikudoksen teoria on kaupunkirakenteiden tarkastelukeino, joka perustuu alueella asuvien ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Se perustuu Kuopiossa kehitettyyn Kuopion malliin, joka jakaa kaupunginosat vyöhykkeisiin niiden pääaasiallisten liikkumiskeinojen perusteella. Vyöhykemalli on todistunut Kuopiossa merkitykselliseksi suunnittelun apuvälineeksi. Kaupunkikudokset ohjaavat ihmisten liikkumistapoja vahvasti, eli halutessaan kaupunki voi tietoisesti pyrkiä vähentämään kaupunkikudoksen määrää, ja siten autoistumisen aiheuttamia ongelmia kaupungeissa. Kävely- ja joukkoliikennekaupunkikudokset mahdollistavat elämisen ilman autoa. On tärkeää, että kaupungeissa mahdollistetaan kyseisten kudosten kasvu ja elinvoima. Nämä kudokset ovat vähäpäästöisempiä, kuin autokudos ja mahdollistavat kaupungin saavutettavuuden myös autottomille. Laadukkaat kävely-, ja joukkoliikennekudokset voivat mahdollistaa ihmisten autottomina pysymisen ja siten pienentää kaupunkien hiilijalanjälkeä.
Saaristokaupunki on alue, jonka suunnittelussa Kuopion mallin vyöhykkeet vaikuttivat vahvasti. Yhdessä Saaristokaupungin neljästä niemestä, Lehtoniemessä, sijaitsee joukkoliikennekaupunginosa, johon muu Saaristokaupungin alue tukeutuu. Saaristokaupungin autovyöhykkeen on tarkoitus olla joukkoliikenteen tarjonnan ja sisäisen palvelutasonsa ansiosta niin saavutettava, etteivät autokaupunkivyöhykkeenkään asukkaat tarvitse autoa liikkumiseen. Tämän toteutuminen riippuu paljon siitä, millä Saaristokaupungin alueella asuu. Erityisen vaikeasti saavutettavissa on Rautaniemen eteläosat, ja autokaupungistumisen estämiseksi onkin tärkeää pitää huolta, ettei kaupunginosa enää leviäisi niemellä etelämmäksi.
Saaristokaupungin joukkoliikenteeseen on tulossa suuria muutoksia Kuopion runkolinjat 2026 hankkeen mukana, linjojen tehostukset ja parannukset parantavat joukkoliikennettä toisaalla, kun taas alueen syrjäisemmissä osissa se poistaa bussipysäkkejä ja lakkauttaa aamuisin alueiden saavutettavuutta täydentävän bussivuoron. Linjauudistus kuitenkin paikkaa pysäkkien poistamista lisäämällä pysäkeille pyöräpaikkoja, mahdollistaen liikenneketjun, joka ei ole aiemmin ollut Saaristokaupungissa mahdollinen. Pyöräily on Kuopion mallissa vyöhykkeillä 1 ja 2 tunnistettu ilmiö, mutta väitän, että Saaristokaupunki on erityisen otollinen alue pyöräilyinfrastruktuurin parantamiselle ja pyöräilyn lisäämiselle.
Saaristokaupunki on alue, jonka suunnittelussa Kuopion mallin vyöhykkeet vaikuttivat vahvasti. Yhdessä Saaristokaupungin neljästä niemestä, Lehtoniemessä, sijaitsee joukkoliikennekaupunginosa, johon muu Saaristokaupungin alue tukeutuu. Saaristokaupungin autovyöhykkeen on tarkoitus olla joukkoliikenteen tarjonnan ja sisäisen palvelutasonsa ansiosta niin saavutettava, etteivät autokaupunkivyöhykkeenkään asukkaat tarvitse autoa liikkumiseen. Tämän toteutuminen riippuu paljon siitä, millä Saaristokaupungin alueella asuu. Erityisen vaikeasti saavutettavissa on Rautaniemen eteläosat, ja autokaupungistumisen estämiseksi onkin tärkeää pitää huolta, ettei kaupunginosa enää leviäisi niemellä etelämmäksi.
Saaristokaupungin joukkoliikenteeseen on tulossa suuria muutoksia Kuopion runkolinjat 2026 hankkeen mukana, linjojen tehostukset ja parannukset parantavat joukkoliikennettä toisaalla, kun taas alueen syrjäisemmissä osissa se poistaa bussipysäkkejä ja lakkauttaa aamuisin alueiden saavutettavuutta täydentävän bussivuoron. Linjauudistus kuitenkin paikkaa pysäkkien poistamista lisäämällä pysäkeille pyöräpaikkoja, mahdollistaen liikenneketjun, joka ei ole aiemmin ollut Saaristokaupungissa mahdollinen. Pyöräily on Kuopion mallissa vyöhykkeillä 1 ja 2 tunnistettu ilmiö, mutta väitän, että Saaristokaupunki on erityisen otollinen alue pyöräilyinfrastruktuurin parantamiselle ja pyöräilyn lisäämiselle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]