Porvarillisen teatterin räjäytys : Antonin Artaud ja The Living Theatre teatterin uudistajina
Laiho, Lauri (2024)
Laiho, Lauri
2024
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404123507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404123507
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Antonin Artaud’n (1896–1948) vaikutusta 1947 perustetun teatteriryhmän The Living Theatren esityksiin. Artaud oli 1900-luvun tunnetuimpia draamallista teatteria kritisoivia vaikuttajia ja tuli tunnetuksi julmuuden teatteristaan. Julmuuden teatterin tarkoituksena oli rikkoa draamakirjallisuuteen perustuvaa teatteritraditiota korostamalla muita teatteritekniikoita kuten huutamista ja antaumuksellista näyttelemistä. Living Theatre on Judith Malinan (1926–2015) ja Julian Beckin (1925–1985) perustama kokeilevan teatterin ryhmä, joka pyrkii esityksiensä avulla aktiivisesti vaikuttamaan ajankohtaiseen politiikkaan. Tutkimuskysymykseni on, mitä vaikutteita Living Theatre otti teatteriesityksiinsä Artaud’lta ja miksi.
Tutkielmani ensimmäisessä osassa käsittelen aatehistoriallisesti Artaud’n näkemystä draamallisesta teatterista ja avaan hänen ajattelunsa taustoja, joiden pohjalta hän päätyy kannattamaan uudenlaista teatteria, julmuuden teatteria. Käyn läpi Artaud’n ruttometaforaa, jossa hän vertaa teatteria ruttoon tuoden esiin teatterin kaksinaisuuden. Tämän jälkeen kuvaan Artaud’n teatterikäsitykseen vaikuttaneita ei-länsimaisia tekijöitä. Toisessa osassa käsittelen aatehistoriallisesti Living Theatrea ja heidän poliittista kokeilevaa teatteria. Beck ja Malina olivat vannoutuneita anarkopasifisteja, jotka pyrkivät teatteriesityksiensä avulla saamaan aikaan radikaaleja muutoksia katsojissaan. Tavoitteena oli saada katsojat tiedostamaan vallitseva yhteiskunnallinen tilanne ja muuttamaan sitä aseettomien vallankumouksien avulla.
Kolmannessa osassa vastaan tutkimuskysymykseeni käsittelemällä Living Theatren tunnetuinta esitystä Paradise nowta ja osoitan esityksessä esiin tulevia Artaud’n ajattelun vaikutuksia. Konkreettisia vaikutuksia ovat draamallisen tekstin rikkominen epämääräisten huutojen ja sanattoman kommunikoinnin avulla, somaattisten näyttelytekniikoiden antaumuksellinen korostaminen ja katsojan aktiivinen toimiminen osana rituaalisia näytöksiä. Lisäksi Living Theatre hyödyntää artaud’laisia tartunnan ja muutoksen aiheita erilaisissa henkisissä rituaaleissaan. Artaud’n ja Living Theatren tarkoitusperät eivät kuitenkaan ole samat. Artaud haluaa teatteria uudistamalla näyttää todellisuudesta uusia puolia, kun taas Living Theatrelle teatteri on pääasiallisesti poliittisen vaikuttamisen keino.
Tutkielmani ensimmäisessä osassa käsittelen aatehistoriallisesti Artaud’n näkemystä draamallisesta teatterista ja avaan hänen ajattelunsa taustoja, joiden pohjalta hän päätyy kannattamaan uudenlaista teatteria, julmuuden teatteria. Käyn läpi Artaud’n ruttometaforaa, jossa hän vertaa teatteria ruttoon tuoden esiin teatterin kaksinaisuuden. Tämän jälkeen kuvaan Artaud’n teatterikäsitykseen vaikuttaneita ei-länsimaisia tekijöitä. Toisessa osassa käsittelen aatehistoriallisesti Living Theatrea ja heidän poliittista kokeilevaa teatteria. Beck ja Malina olivat vannoutuneita anarkopasifisteja, jotka pyrkivät teatteriesityksiensä avulla saamaan aikaan radikaaleja muutoksia katsojissaan. Tavoitteena oli saada katsojat tiedostamaan vallitseva yhteiskunnallinen tilanne ja muuttamaan sitä aseettomien vallankumouksien avulla.
Kolmannessa osassa vastaan tutkimuskysymykseeni käsittelemällä Living Theatren tunnetuinta esitystä Paradise nowta ja osoitan esityksessä esiin tulevia Artaud’n ajattelun vaikutuksia. Konkreettisia vaikutuksia ovat draamallisen tekstin rikkominen epämääräisten huutojen ja sanattoman kommunikoinnin avulla, somaattisten näyttelytekniikoiden antaumuksellinen korostaminen ja katsojan aktiivinen toimiminen osana rituaalisia näytöksiä. Lisäksi Living Theatre hyödyntää artaud’laisia tartunnan ja muutoksen aiheita erilaisissa henkisissä rituaaleissaan. Artaud’n ja Living Theatren tarkoitusperät eivät kuitenkaan ole samat. Artaud haluaa teatteria uudistamalla näyttää todellisuudesta uusia puolia, kun taas Living Theatrelle teatteri on pääasiallisesti poliittisen vaikuttamisen keino.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]