Euron toimivuus rahaliittona konvergenssin näkökulmasta : Esimerkkitapauksena Suomen ja Saksan vertailu

Abstract

Euron käyttöönotto on ollut historiallisesti merkittävä ja ainutlaatuinen yhteisvaluuttahanke. Euron käyttöönoton taustalla on ollut poliittiset tavoitteet luoda yhtenäisempää Eurooppaa. Tutkielmassa tarkastellaan euroalueen optimaalisuutta talousalueiden konvergenssin näkökulmasta. Euroopan keskuspankin politiikan toimet nähdään olevan suotuisimpia Saksan taloudelle, minkä vuoksi EKP:n toimille on esitetty kritiikkiä sen eriarvoistavasta kohtelusta eri jäsenmaille. Tutkielman tavoite on selvittää EKP:n talouspolitiikan toimien optimaalisuutta eri jäsenmaille keskittyen Saksan ja Suomen valtioihin.

Yhteisvaluutan toimivuutta tarkastellaan optimaalisen valuutta-alueteorian ja yhteisvaluuttojen teorioiden asettamista lähtökohdista. Optimaalisen valuutta-alueen teoria esittää, että valuutta-aluejärjestelyllä voidaan muodostaa optimaalisesti toimivat markkinat talouden tehokkuuden kannalta. Yhteisvaluuttateoriat painottavat talousalueen yhtenäisyyden tärkeyttä, jotta talousalueen sisälle ei muodostu taloudelle epäedullista sisäistä epäsymmetriaa. Sisäinen epäsymmetria tekee talouspolitiikan toteuttamisesta haasteellista, sillä samanaikaisten taloushaasteiden ratkaisut voivat olla toisiaan kumoavia. Tehokkaan talouspolitiikan onnistuminen vaatii tehokkaasti konvergoituneen talousalueen. Euron käyttöönotossa hyödynnettiin näitä teorioita, mutta käytännön toteutuksen katsotaan jääneen hyvin kauaksi alkuperäisistä taloustieteen teorioista. Euroalueen yhtenäisyyttä on pyritty edistämään Maastrichtin lähentymiskriteerien keinoin, mitkä eivät ole olleet riittävä toimi riittävän konvergenssin saavuttamiseksi.

Euroalueen finanssi- ja rahapolitiikka on keskittynyt hintavakauden tavoitteluun. Hintavakaustavoitteiden korostumisen perusteena on vakaan talousalueen toteutumisen kautta saadut hyödyt koko taloudelle. Talouspolitiikan keinot ovat kuitenkin liian suppeat toteuttaakseen onnistunutta vakaaseen talouskehitykseen tähtäävää politiikkaa. EKP:n talouspolitiikan painottuminen hintavakauteen ei ole onnistunut torjumaan euroalueeseen kohdistuneita talouskriisejä, eikä edistämään talousalueen konvergenssia.

Aihepiirin empiirisen tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että euroalue ei ole kehittynyt riittävän yhtenäiseksi, jotta se muodostaisi tehokkaan ja talousteorian mukaisen optimaalisen valuutta-alueen. Konvergenssin puutteellisuuden vuoksi EKP:n talouspolitiikalla on eroavia vaikutuksia eri jäsenvaltioille. EKP:n talouspolitiikka ja -tavoitteet ovat yhteneviä Saksan valtion Bundesbankin politiikan kanssa, minkä vuoksi EKP:n politiikka on suotuisinta Saksan kansantaloudelle. Euroalueen sisällä havaitaan konvergenssia eteläisten jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden välillä, joihin sekä Suomi että Saksa kuuluvat. Muiden valtioiden talouskehitykset ovat EKP:n tavoitteiden mukaisia, mikä viittaa Suomen onnistuneen konvergenssitavoitteissaan. Yhdenmukaisuuden haasteet ovat koko talousalueen haasteita, sillä rahaliiton jäsenmaiden taloudelliset haasteet voivat levitä koko euroalueen kriiseiksi. Hajanainen rahaliitto on siis uhka ja haaste myös Saksan valtion kaltaisille tehokkaan konvergenssin euromaille.