Kuuntelemisen yhteys työhyvinvointiin: Nuorten työntekijöiden kokemuksia esihenkilö-alaissuhteessa
Nkwentie, Ellinoora (2024)
2024
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404103445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404103445
Tiivistelmä
Kuuntelemisen tiedetään olevan merkittävässä roolissa työhyvinvoinnin tukemisessa. Kuuntelemiseen liittyvän vuorovaikutuksen kartoittamista kuitenkin tarvitaan, sillä työpahoinvoinnin oireet ovat lisääntyneet nuorten työntekijöiden keskuudessa. Tutkimukset osoittavat, että etenkin johtajilla on asemansa puolesta tärkeä rooli työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamisessa. Nuorilla työntekijöillä on vielä paljon työelämää edessä, joten on tärkeä syventyä tarkastelemaan, millaisin kuuntelemisen keinoin heidän työhyvinvointia voitaisiin tukea esihenkilö-alaissuhteessa.
Tässä tutkielmassa keskeisenä kysymyksenä on, miten nuoret työntekijät kokevat kuuntelemisen olevan yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa. Tätä tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, millaisia kuuntelemiseen liittyviä odotuksia nuorilla on esihenkilö-alaissuhteessa, miten työntekijät kokevat työhyvinvointia tukevan kuuntelemisen toteutuneen ja minkälaisia työhyvinvoinnin kokemuksia työntekijät arvioivat kuulluksi tulemisen tuottavan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruussa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelua, johon osallistui kymmenen alle 29-vuotiasta työntekijää. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan onnistunut kuunteleminen vahvistaa työntekijöiden minäkäsitystä. Se saa heidät tuntemaan olevansa arvostettuja ja vapaita olemaan oma itsensä. Hyvällä kuuntelemisella on yhteys myös turvalliseen, luottamukselliseen ja tasa-arvoiseen esihenkilö-alaissuhteeseen. Se saa työntekijät kokemaan työnsä merkitykselliseksi, sitoutumaan työhön ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan. Nuorilla työntekijöillä on odotuksia esihenkilön kuuntelemiskäyttäytymistä, kuuntelemistilannetta ja keskusteltavia aihepiirejä kohtaan. Työhyvinvointia tukee, kun esihenkilö kuunnellessaan huomioi työntekijän tunteita ja antaa emotionaalista tukea. Myös keskittyminen, aktiivinen kuunteleminen, ymmärryksen osoittaminen, vastaaminen ja kuuntelemistilanteen jälkeen tapahtuva toiminta tukevat kaikki kuulluksi tulemisen kokemusta. Nuoret työntekijät kokevat tärkeänä, että esihenkilö kuuntelee tuen tarvetta, omia ideoita, työn ulkopuolisia asioita ja ottaa kuunnellessaan huomioon myös työntekijän osaamisen. Kuuntelemistilanne tukee kuulluksi tulemisen kokemusta, kun se on kiireetön, avoin, saatavilla tarvittaessa, kahdenkeskinen, vastavuoroinen ja toteutuu säännöllisesti. Työhyvinvointia näyttää vahvistavan, kun odotukset toteutuvat. Toisaalta taas tyytymättömyys kuuntelemisen tasoon on tulosten mukaan yhteydessä lisääntyneeseen työpahoinvointiin. Kuitenkin yleinen tyytyväisyys kuuntelemiseen mahdollistaa sen, että esihenkilöä kohtaan voidaan kokea myös empatiaa, jos hän epäonnistuu.
Tulokset antavat hyödyllistä tietoa kuuntelemisen roolista työhyvinvoinnin tukijana esihenkilö- alaissuhteessa. Tuloksia voidaan hyödyntää johtajien koulutuksessa ja vuorovaikutusvalmennuksessa.
Tässä tutkielmassa keskeisenä kysymyksenä on, miten nuoret työntekijät kokevat kuuntelemisen olevan yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa. Tätä tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, millaisia kuuntelemiseen liittyviä odotuksia nuorilla on esihenkilö-alaissuhteessa, miten työntekijät kokevat työhyvinvointia tukevan kuuntelemisen toteutuneen ja minkälaisia työhyvinvoinnin kokemuksia työntekijät arvioivat kuulluksi tulemisen tuottavan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruussa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelua, johon osallistui kymmenen alle 29-vuotiasta työntekijää. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan onnistunut kuunteleminen vahvistaa työntekijöiden minäkäsitystä. Se saa heidät tuntemaan olevansa arvostettuja ja vapaita olemaan oma itsensä. Hyvällä kuuntelemisella on yhteys myös turvalliseen, luottamukselliseen ja tasa-arvoiseen esihenkilö-alaissuhteeseen. Se saa työntekijät kokemaan työnsä merkitykselliseksi, sitoutumaan työhön ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan. Nuorilla työntekijöillä on odotuksia esihenkilön kuuntelemiskäyttäytymistä, kuuntelemistilannetta ja keskusteltavia aihepiirejä kohtaan. Työhyvinvointia tukee, kun esihenkilö kuunnellessaan huomioi työntekijän tunteita ja antaa emotionaalista tukea. Myös keskittyminen, aktiivinen kuunteleminen, ymmärryksen osoittaminen, vastaaminen ja kuuntelemistilanteen jälkeen tapahtuva toiminta tukevat kaikki kuulluksi tulemisen kokemusta. Nuoret työntekijät kokevat tärkeänä, että esihenkilö kuuntelee tuen tarvetta, omia ideoita, työn ulkopuolisia asioita ja ottaa kuunnellessaan huomioon myös työntekijän osaamisen. Kuuntelemistilanne tukee kuulluksi tulemisen kokemusta, kun se on kiireetön, avoin, saatavilla tarvittaessa, kahdenkeskinen, vastavuoroinen ja toteutuu säännöllisesti. Työhyvinvointia näyttää vahvistavan, kun odotukset toteutuvat. Toisaalta taas tyytymättömyys kuuntelemisen tasoon on tulosten mukaan yhteydessä lisääntyneeseen työpahoinvointiin. Kuitenkin yleinen tyytyväisyys kuuntelemiseen mahdollistaa sen, että esihenkilöä kohtaan voidaan kokea myös empatiaa, jos hän epäonnistuu.
Tulokset antavat hyödyllistä tietoa kuuntelemisen roolista työhyvinvoinnin tukijana esihenkilö- alaissuhteessa. Tuloksia voidaan hyödyntää johtajien koulutuksessa ja vuorovaikutusvalmennuksessa.