Luokanopettajien kokemuksia koulukiusaamisen ennaltaehkäisystä
Järvelä, Jenna (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404103438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404103438
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alakoulun luokanopettajien kokemuksia koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn keinoista. Tutkimuksessa pyrittiin luomaan ymmärrystä siitä, millaiset kiusaamisen ennaltaehkäisyn keinot ovat toimivia koulun arjessa, millaisiin muutoksiin ennaltaehkäisyn keinot ovat yhteydessä ja millaisia haasteita ennaltaehkäisyn toteuttamiseen liittyy. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Minkälaisia koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn keinoja luokanopettajat hyödyntävät työssään? 2. Millaisiin muutoksiin kiusaamista ennaltaehkäisevät keinot ovat yhteydessä luokan arjessa? 3. Millaisia haasteita luokanopettajat kokevat kiusaamisen ennaltaehkäisyn toteuttamisessa?
Koulukiusaaminen on huolestuttavan yleinen ilmiö suomalaisissa ala- ja yläkouluissa. Koulukiusaamisella voi olla kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvoinnille. Riittävän varhain aloitetut kiusaamista ehkäisevät toimet voivat kuitenkin ennaltaehkäistä kiusaamisen esiintymistä tulevilla luokka-asteilla. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään koulukiusaamisen, kiusaamiseen puuttumisen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn teemoja.
Tutkimus toteutettiin fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2024 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastattelut toteutettiin 2–3 henkilön ryhmähaastatteluina. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan luokanopettajaa eräästä Keski-Pohjanmaalaisesta yhtenäiskoulusta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat hyödynsivät työssään eniten oppilaita ryhmäyttäviä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavia sekä varhaiseen puuttumiseen kohdistuvia ennaltaehkäisyn keinoja. Myös yhteiset keskusteluhetket sekä opettajien ja oppilaiden myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen nähtiin tärkeinä ennaltaehkäisyn keinoina. Luokanopettajat tekivät kiusaamisen ennaltaehkäisyyn liittyvää yhteistyötä erityisesti oppilashuollon ammattilaisten sekä opettajakollegojensa kanssa. Kiusaamista ennaltaehkäisevien keinojen koettiin olevan yhteydessä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä parempaan sääntöjen noudattamiseen. Puolet tutkimukseen osallistuneista luokanopettajista koki kiusaamista ennaltaehkäisevien keinojen vähentäneen kiusaamisen esiintyvyyttä luokissaan. Ennaltaehkäisevien keinojen toteuttamisen haasteina koettiin kiireellinen kouluarki, kiusaamistapausten moniulotteisuus sekä tilanteiden varhaisen havaitsemisen vaikeudet. Luokanopettajat toivoivat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn lisää resursseja, kuten aikuisen lisätukea ja pienempiä luokkakokoja.
Koulukiusaaminen on huolestuttavan yleinen ilmiö suomalaisissa ala- ja yläkouluissa. Koulukiusaamisella voi olla kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvoinnille. Riittävän varhain aloitetut kiusaamista ehkäisevät toimet voivat kuitenkin ennaltaehkäistä kiusaamisen esiintymistä tulevilla luokka-asteilla. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään koulukiusaamisen, kiusaamiseen puuttumisen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn teemoja.
Tutkimus toteutettiin fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2024 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastattelut toteutettiin 2–3 henkilön ryhmähaastatteluina. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan luokanopettajaa eräästä Keski-Pohjanmaalaisesta yhtenäiskoulusta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat hyödynsivät työssään eniten oppilaita ryhmäyttäviä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavia sekä varhaiseen puuttumiseen kohdistuvia ennaltaehkäisyn keinoja. Myös yhteiset keskusteluhetket sekä opettajien ja oppilaiden myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen nähtiin tärkeinä ennaltaehkäisyn keinoina. Luokanopettajat tekivät kiusaamisen ennaltaehkäisyyn liittyvää yhteistyötä erityisesti oppilashuollon ammattilaisten sekä opettajakollegojensa kanssa. Kiusaamista ennaltaehkäisevien keinojen koettiin olevan yhteydessä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen sekä parempaan sääntöjen noudattamiseen. Puolet tutkimukseen osallistuneista luokanopettajista koki kiusaamista ennaltaehkäisevien keinojen vähentäneen kiusaamisen esiintyvyyttä luokissaan. Ennaltaehkäisevien keinojen toteuttamisen haasteina koettiin kiireellinen kouluarki, kiusaamistapausten moniulotteisuus sekä tilanteiden varhaisen havaitsemisen vaikeudet. Luokanopettajat toivoivat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn lisää resursseja, kuten aikuisen lisätukea ja pienempiä luokkakokoja.