Lasten ja nuorten kokeman perheen huonon taloudellisen tilanteen yhteys heidän hyvinvointiinsa

Abstract

Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa lasten ja nuorten kokeman perheen huonon taloudellisen tilanteen yhteydestä heidän hyvinvointiinsa, ja tunnistaa, mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten ja nuorten koettuun hyvinvointiin. Hyvinvointi on laaja käsite ja se voidaan määritellä useasta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa käytetään Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa, jossa hyvinvointi jakaantuu kolmeen pääulottuvuuteen: having eli elintaso, loving eli yhteisyyssuhteet ja being/doing eli itsensä toteuttaminen/tekeminen. Aikaisempien tutkimusten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat yhteydessä heikentävästi vanhempien työttömyys, toimeentulovaikeudet, asumisen ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhempien ero, vanhempien väliset konfliktit sekä kaltoinkohtelu ja väkivalta sekä mielenterveyden ongelmiin saatavan tuen ja hoidon puute. Vanhempien korkeampi koulutus, tulotaso ja kuormitus ovat yhteydessä muun muassa lasten terveyteen ja koulumenestykseen. Tutkimuksessa on käytetty aineistona vuoden 2019 kouluterveyskyselyä, jossa on kysytty laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. Tutkimuksen kohdejoukko on 8. ja 9.luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat (N=155166). Tutkimusaineistoa analysointiin kuvailevien menetelmien ja lineaarisen regressioanalyysin avulla SPSS-tilasto-ohjelmalla. Selitettävänä muuttujana on lasten ja nuorten hyvinvointi. Koska hyvinvointi on laaja kokonaisuus, tutkimuksessa on selitettävinä muuttujina useita hyvinvointia mittaavia muuttujia. Selittävänä muuttujana tutkitaan lapsen ja nuoren kokeman perheen huonon taloudellisen tilanteen yhteyttä heidän hyvinvointiinsa. Malli vakioidaan myös muilla mahdollisilla selittävillä muuttujilla, jotka ovat sukupuoli, ikä, vanhempien koulutus, ystävien olemassaolo, keskustelu yhteys vanhempiin, koulusta aikuiselta saatu tuki, terveydentila, huoli omasta mielialasta, kiusatuksi tuleminen sekä kokemus kuulua osaksi luokka- ja kouluyhteisöä. Tulosten mukaan lasten ja nuoren kokema perheen huono taloudellinen tilanne on yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Lapset ja nuoret, jotka kokivat perheen taloudellisen tilanteen huonoksi, koki useammin terveydentilansa huonommaksi ja huolta mielialastaan verrattuna perheen taloudellisen tilanteen hyväksi kokeneisiin lapsiin ja nuoriin. Perheen taloudellisen tilanteen huonoksi kokeneilla lapsilla ja nuorilla oli harvemmin ainakin yksi läheinen ystävä sekä keskusteluyhteys vanhempiin oli heikompi verrattuna perheen taloudellisen tilanteen hyväksi kokeneisiin lapsiin ja nuoriin. Perheen taloudellisen tilanteen huonoksi kokenut lapsi tai nuori oli selvästi harvemmin tyytyväinen elämäänsä sekä kokivat harvemmin elämässään merkityksellisyyttä, pystyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia verrattuna perheen taloudellisen tilanteen hyväksi kokeneisiin lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että lapsen ja nuoren kokema perheen huono taloudellinen tilanne vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa usealla hyvinvoinnin ulottuvuudella. Se ei kuitenkaan yksin selitä hyvinvoinnin kokemusta, kuten aiemmassakin tutkimuksessa todetaan, että hyvinvointi on usean eri tekijän summa. Tulosten valossa on selkeä tarve lisätä huomiota matalatuloisten perheiden lasten ja nuorten hyvinvointiin, erityisesti koulu- ja opiskeluympäristöissä sekä yhteiskunnallisissa ratkaisuissa, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestykseen elämässään.