Kuntien asukasmarkkinointi sosiaalisessa mediassa : Porin, Puolangan ja Vaasan asukasmarkkinointi
Terho, Alina (2024)
Terho, Alina
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404093398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404093398
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuntien asukasmarkkinointia sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen näkökulma rajautuu potentiaalisille uusille asukkaille kohdistettuun asukasmarkkinointiin. Kunnat ovat muutosten keskellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muutti kuntien toimintaympäristöä. Lisäksi kuntien erilaistumiskehitys ja viestinnän muutos tuovat kunnille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tutkimuksen tutkimuskysymys on seuraava: miten viestinnän muutos vaikuttaa kuntien asukasmarkkinointiin sosiaalisessa mediassa?
Tutkimuksessa tarkastellaan Porin, Puolangan ja Vaasan asukasmarkkinointia. Edellä mainitut kunnat valikoituivat tapauskohteiksi, koska ne käyttävät markkinoinnissaan luovia keinoja. Tapauskohteet ovat saaneet markkinointinsa ansiosta näkyvyyttä perinteisessä mediassa. Tapauskohteet eroavat toisistaan muun muassa väkiluvun ja sijainnin suhteen.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui valmiista aineistosta ja neljästä teemahaastattelusta. Valmiilla aineistolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan tapauskohteiden sosiaalisen median alustoja, kirjallisia dokumentteja, vaikuttajamarkkinoijien sosiaalisen median tilejä sekä tapauskohteiden verkkosivuja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmenee, että kuntien sosiaalisen median kanavien käyttö noudattelee yleistä sosiaalisen median kehitystä. Tapauskohteina toimivat kunnat hyödyntävät vaikuttajamarkkinointia, mielikuvamarkkinointia ja huumoria asukasmarkkinoinnin keinoina sosiaalisessa mediassa. Huumorin käyttö lisää vuorovaikutusta kunnan ja kohderyhmän välillä. Kuntien kannattaa käyttää videoita asukasmarkkinoinnissa, sillä videot tavoittavat kohderyhmät tekstimuotoisia päivityksiä paremmin. Tapauskohteiden rohkeus, omalaatuisuus ja oman sanoman aktiivinen esilletuonti tekevät tapauskohteiden asukasmarkkinoinnista tuloksellista ja vaikuttavaa.
Sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti. Tästä syystä on mielekästä jatkaa tutkimuksen aiheen tutkimista. Muutaman vuoden kuluttua tulisi tehdä tutkimus, jossa tarkastellaan kuntien asukasmarkkinointia sosiaalisessa mediassa ja päivittää siten aihetta koskevaa tietoa ajantasaiseksi. Myös tapauskohteista on saatavilla useita jatkotutkimusaiheita, kuten Puolangan kunnan Muualta meille -hankkeen jälkeinen toiminta sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksessa tarkastellaan Porin, Puolangan ja Vaasan asukasmarkkinointia. Edellä mainitut kunnat valikoituivat tapauskohteiksi, koska ne käyttävät markkinoinnissaan luovia keinoja. Tapauskohteet ovat saaneet markkinointinsa ansiosta näkyvyyttä perinteisessä mediassa. Tapauskohteet eroavat toisistaan muun muassa väkiluvun ja sijainnin suhteen.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui valmiista aineistosta ja neljästä teemahaastattelusta. Valmiilla aineistolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan tapauskohteiden sosiaalisen median alustoja, kirjallisia dokumentteja, vaikuttajamarkkinoijien sosiaalisen median tilejä sekä tapauskohteiden verkkosivuja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmenee, että kuntien sosiaalisen median kanavien käyttö noudattelee yleistä sosiaalisen median kehitystä. Tapauskohteina toimivat kunnat hyödyntävät vaikuttajamarkkinointia, mielikuvamarkkinointia ja huumoria asukasmarkkinoinnin keinoina sosiaalisessa mediassa. Huumorin käyttö lisää vuorovaikutusta kunnan ja kohderyhmän välillä. Kuntien kannattaa käyttää videoita asukasmarkkinoinnissa, sillä videot tavoittavat kohderyhmät tekstimuotoisia päivityksiä paremmin. Tapauskohteiden rohkeus, omalaatuisuus ja oman sanoman aktiivinen esilletuonti tekevät tapauskohteiden asukasmarkkinoinnista tuloksellista ja vaikuttavaa.
Sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti. Tästä syystä on mielekästä jatkaa tutkimuksen aiheen tutkimista. Muutaman vuoden kuluttua tulisi tehdä tutkimus, jossa tarkastellaan kuntien asukasmarkkinointia sosiaalisessa mediassa ja päivittää siten aihetta koskevaa tietoa ajantasaiseksi. Myös tapauskohteista on saatavilla useita jatkotutkimusaiheita, kuten Puolangan kunnan Muualta meille -hankkeen jälkeinen toiminta sosiaalisessa mediassa.