Alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitaminen päivystyspoliklinikalla : Hoitohenkilökunnan osaaminen ja verkkokoulutusintervention vaikutus osaamiselle

Abstract

Päivystyspoliklinikka on usein ensimmäinen terveydenhuollon yksikkö, jonne ihmiset päätyvät alkoholista seuranneiden oireiden tai tapaturmien takia. Siksi on merkityksellistä, että päivystyksessä osataan hoitaa tällaisia potilaita oikealla tavalla, kysyen käytön määrästä, keskustella siitä ja tarvittaessa ohjata potilas sopivaan jatkohoitopaikkaan.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päivystyksessä työskentelevän hoitohenkilökunnan, alkoholista päihtyneen potilaan, hoitotyön osaamista ja sen kehittämistä koulutusintervention keinoin. Tavoitteena oli tuotetun tiedon avulla mahdollistaa päivystyksen hoitohenkilökunnan osaamisen kehittäminen ja näin edistää alkoholista päihtyneen päivystyspotilaan hoidon laatua. Tutkimus oli osa hanketta, jossa on tutkittu alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidon laatua sekä hoitohenkilökunnan asenteita ja osaamista päivystyksessä.

Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin hoitohenkilökunnan alkoholista päihtyneen päivystyspotilaan hoidon osaamista suomalaisilla päivystyspoliklinikoilla (N = 1220, n = 252). Kyseinen osaaminen oli kohtalaisella tai hyvällä tasolla ja korkeimmat arviot saivat turvallisuus- ja eettinen osaaminen. Päivystyksen hoitohenkilökunta arvioi heikoimmaksi osaamisalueekseen jatkohoidon- sekä alkoholin riskikäytön arvioinnin osaamisen. Työuran aikana saatu täydennyskoulutus vaikutti myönteisimmin tässä tutkimuksessa tarkasteltuun osaamiseen.

Toisessa vaiheessa validoitiin kompetenssimittari, jolla hoidon osaamista mitattiin ensimmäisessä vaiheessa. The Nurses’ Skills to Care for Alcohol-Intoxicated Patients in Emergency Department (NSCAIP-ED) -mittari kehitettiin monimenetelmällisyyttä käyttäen ja siinä oli tutkijoiden lisäksi mukana myös päihde- ja päivystyshoitotyön asiantuntijoita. Mittaria arvioitiin sen sisällön ja käytettävyyden perusteella sekä tilastollisten analyysien avulla. Tilastollisina analyyseinä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysia sekä laskettiin Cronbachin alpha arvot. Mittari vaikutti tehdyn validoinnin perusteella luotettavalta sekä reliaabelilta. Tuloksiin perustuen, sitä on mahdollista käyttää myös jatkotutkimuksissa samanlaisessa tutkimusympäristössä, tutkittaessa päivystyksen hoitohenkilökunnan alkoholista päihtyneen potilaan hoitamisen itsearvioitua osaamista.

Viimeisessä vaiheessa arvioitiin verkkokoulutusintervention vaikuttavuutta alkoholista päihtyneen potilaan hoitamisen osaamiseen ennen-jälkeen tutkimuksen keinoin. Yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin verkkokoulutus päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnalle. Koulutus sisälsi näyttöön perustuvaa tietoa alkoholista päihtyneen potilaan hoidosta päivystyksessä. Yhden päivystyspoliklinikan sairaanhoitajista (N = 90) valittiin satunnaisesti arpomalla interventioryhmä (N = 20) ja vertailuryhmä (N = 25). Molemmat suorittivat osaamisen itsearvioinnin NSCAIP-ED-mittarilla tutkimuksen alkuvaiheessa, jolloin interventioryhmä ei ollut vielä saanut verkkokoulutusinterventiota. Uusi mittaus samalla mittarilla suoritettiin molemmille ryhmille verkkokoulutuksen suorittamisen jälkeen. Interventioryhmäläiset arvioivat osaamisensa parantuneen verkkokoulutuksen jälkeen tilastollisesti merkitsevästi useilla eri mittarin osa-alueilla. Verkkokoulutus osoittautui soveltuvan hyvin päivystyksessä toteutettavaksi täydennyskoulutusmenetelmäksi. Tulosten perusteella sillä oli myönteistä vaikutusta interventioryhmän itsearvioituun osaamiseen hoitaa alkoholista päihtyneitä päivystyspotilaita.

Osatutkimusten tulosten pohjalta syntyi malli hoitohenkilökunnan osaamisen tukemiseksi alkoholista päihtyneen potilaan hoitamiseen päivystyksessä. Malli sisältää osaamissisällöt, joita tarvitaan edellä kuvatun potilaan hoidossa sekä mittarin, jolla kyseistä osaamista voidaan mitata ja ehdotuksen interventiosta, jolla tätä osaamista voidaan parantaa. Aiempaa tutkittua tietoa vastaavanlaisesta mallista ei löytynyt, joten tällä tutkimuksella tuotettiin uutta näyttöön perustuvaa tietoa. Jatkossa mallia sisältöineen voidaan hyödyntää käytännön hoitotyössä tarpeen mukaan. Potilaan parhaan mahdollisen hoidon kannalta onkin tärkeää, että tällaista tietoa hyödynnetään päivystyspoliklinikoilla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

The emergency department is often the first healthcare unit where people end up due to symptoms or accidents caused by alcohol. Therefore, it is important that the emergency department staff knows how to treat such patients in the right way, by asking about the amount of alcohol use, by discussing it and, if necessary, by referring the patient to a suitable further treatment facility.

The purpose of this dissertation research was to describe the acutely ill alcohol-intoxicated patient caring skills of the nursing staff working in the emergency department and their skill development through an educational intervention. The goal was to enable the development of the skills of emergency care staff with the help of the web-based education program produced and thus promote the quality of care of an alcohol-intoxicated emergency department patients. The study was part of a project that has investigated the quality of the treatment of alcohol-intoxicated patients as well as the attitudes and skills of the nursing staff in the emergency room.

The dissertation consists of three sub-studies. In the first part of the study, the nursing staff's skills to care for alcohol-intoxicated emergency patients in Finnish emergency departments (N = 1220, n = 252) was investigated. These skills were at a moderate or good level and the highest ratings were given to safety and ethical skills. The nursing staff of the emergency department assesses the skills to assess follow-up care and the risk of alcohol use to be their weakest area of competence. Receiving further education during the working career had the most positive effect on the competence examined in this study.

In the second phase, a competence scale was validated, which was used to measure the skills in the first phase. The Nurses’ Skills to Care for Alcohol-Intoxicated Patients in Emergency Department (NSCAIP-ED) instrument was developed using a multi-methodology approach, and in addition to researchers, it also involved experts in substance use and emergency nursing. The instrument was evaluated on the basis of its content and usability, as well as with the help of statistical analyses. Confirmatory factor analysis was used as statistical analysis and Cronbach's alpha values were calculated. Based on the validation, the instrument seemed reliable. Based on the results, it is also possible to use it in follow-up studies in a similar research environment when examining the self-evaluated skills of the nursing staff in caring for alcohol-intoxicated patients.

In the last phase, a web-based education program for nurses’ self-assessed skills concerning the care of alcohol-intoxicated patients in the emergency department was evaluated before and after the intervention. In cooperation with Diakonia University of Applied Sciences, a web-based education program was developed for the nursing staff of the emergency department. Education including evidence-based information regarding the care of a patient intoxicated by alcohol in the emergency department. The intervention group (N = 20) and the control group (N = 25) were randomly selected from the nurses of one emergency department (N = 90). Both groups completed the self-assessment of skills with the NSCAIP-ED instrument in the initial phase of the study when the intervention group had not yet received the web-based training intervention. A new measurement with the same instrument was performed for both groups after completing the web-based training. The members of the intervention group assessed that their skills had improved after the web-based education program, statistically significantly in several different areas of the competence scale used in the measurement. The web-based training turned out to be well suited as a continuing education method implemented in the emergency department. Based on the results, it had a positive effect on the intervention group's self-assessed skills in caring for alcohol-intoxicated emergency department patients.

Based on the results of the sub studies, a model was created to support the nursing staff's skills in caring for alcohol-intoxicated patients in the emergency department. The model includes the content of competences that are needed in the treatment of the patients described above, an instrument that can be used to measure the skills in question, and a proposal for an intervention that can be used to improve these skills. No previous research information on a similar model could be found, so this research produced new evidence-based information. In the future, the model and its content can be used in practical nursing work as needed. In terms of the best possible treatment of the patient, it is important that such information is used in the emergency department both nationally and internationally.