”No siellähän se on! Seikkailu! Sinne minä laukkaan kamalalla kiireellä.” : Lasten toimijuus suomalaisessa lastenkirjallisuudessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään ja kuvataan lapsen toimijuuden kuvauksia kahdessa suomalaisessa lastenkirjassa. Sen lisäksi tutkimuksessa kuvataan sitä, kenen kanssa lapsi toimii yhdessä ja minkälaiset ovat lastenkirjojen vuorovaikutukselliset suhteet. Lapsen toimijuuden toteutuminen vahvistaa tunnetta yhteisöllisyydestä ja lapsen omista vaikutusmahdollisuuksista yhteisissä asioissa. Toimijuuden toteutuminen on huomioitava kasvatustyön arjessa, sillä lapsi käsitetään varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä aktiiviseksi toimijaksi. Lastenkirjallisuus tarjoaa lukijalleen samaistumisen kokemuksia, joita lapsi voi saada kirjoissa kuvattavasta lapsihahmojen toiminnasta. Lastenkirjallisuudella on lisäksi pedagoginen tehtävä, johon kuuluu tiedon välittäminen lapselle tämän omasta elinympäristöstään, sen tapahtumista ja toiminnan mahdollisuuksista. Tutkimus oli laadullinen ja menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineistona oli kaksi suomalaista lastenkirjaa, jotka sisälsivät sekä tekstiä, että piirrettyjä kuvia. Kyseiset kirjat ovat Onni ja Aada kirjastossa ja Naomi ja kamala kilinämekko. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla selvitettiin sitä, millä tavoin kirjoissa kuvattiin lapsihahmojen toiminnallisia aloitteita. Tutkimuksen perusteella lapsihahmon toimijuutta määritti kasvattajalta ja vertaisilta saatu toiminnan tuki sekä yhteinen toiminnan kulusta keskustelu. Toiminta saattoi myös alkaa aloitteesta, joka oli osoitettu kaikille toimijoille yhteisesti. Aineistosta havaittiin lisäksi tilanne, jossa lapsihahmo valitsi olla toimimatta ja tilanteita, joissa tehty toiminnallinen aloite jäi ilman vastausta. Lapsihahmon vuorovaikutuksellisia suhteita kuvattiin neljän luokan perusteella: lapsiryhmä, vertaiset, kasvattaja sekä vertaiset ja kasvattaja. Lapsihahmon toimijuutta ja toiminnallisia aloitteita kuvattiin aineistossa monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja eri henkilöiden kanssa. Toimijuudella oli aineistossa erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita, esimerkiksi vertaisten yhteinen leikki ja muu toiminta tai kasvattajan tuki uudessa tilanteessa. Näitä tilanteita ja voidaan havaita myös lasten arjessa. Tutkimuksen tulosten perusteella muodostuneet analyysikehykset tukevat lastenkirjallisuuden tarkastelua toimijuuden ja vuorovaikutuksellisen toiminnan näkökulmasta, ja niitä voidaan hyödyntää kasvatustyössä esimerkiksi kirjallisuuskasvatuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen tekemien kirjavalintojen apuna.