Ikäjohtaminen – yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointia ja työuran pidentämistä tukevat johtamisen keinot
Tammilehto, Suvituulia (2024)
Tammilehto, Suvituulia
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403303212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403303212
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee ikäjohtamista eli millä johtamisen keinoilla voidaan tukea eri-ikäisten työntekijöiden, tässä tapauksessa yli 55-vuotiaiden, työhyvinvointia sekä työuran pidentämistä. Tutkimuksessa on kartoitettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevien ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksia siitä, millaisilla johtamisen keinoilla ikääntyvät työntekijät on otettu huomioon organisaatiossa sekä millä keinoilla heidän työhyvinvointiaan voidaan tukea.
Suomen väestörakenteessa tapahtuu isoja muutoksia väestön ikääntyessä, millä on merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työmarkkinoihin. Väestön ikääntyessä julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve kasvaa, mutta samaan aikaan työvoima vähenee, mikä aiheuttaa haasteita julkisen talouden tasapainottamiselle. Työurien pidentäminen alku- tai loppupäästä on yksi keino taata riittävät työvoimaresurssit myös tulevaisuudessa. Ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita työssä jaksamiselle, mikä korostaa ikäjohtamisen merkityksellisyyttä organisaatioissa. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia tukemalla voidaan mahdollistaa työurien pidentäminen, jolla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan talouteen ja julkisen sektorin työvoimapulaan.
Haastattelin tutkimukseen 6 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevää työntekijää sekä yhtä alueen luottamushenkilöä. Työntekijät olivat iältään 56-62-vuotiaita. Haastatteluaineiston analysoinnissa hyödynsin teoriaohjaavaa analyysimenetelmää.
Työntekijöiden kokemuksista nousi esille erityisesti neljä ikääntyvän työntekijän työhyvinvointia tukevaa teemaa: työn hallinta, työyhteisö, organisaation joustavuus sekä tasapuolinen ja oikeudenmukainen johtaminen. Monimuotoinen ja hyvinvoiva työyhteisö tukee organisaation kilpailukykyä, minkä vuoksi henkilöstön johtamiseen ja työhyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on olemassa keinoja ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen ja työurien pidentämiseen. Haasteena on työntekijöiden ja johtajien puutteellinen tieto ikäjohtamisesta ja sen tarjoamista hyödyistä sekä yksilölle että organisaatiolle. Hyvinvointialueet ovat vielä tuoreita organisaatioita, joten niillä on vielä paljon mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa työhyvinvointia tukevia johtamisen keinoja. Ikääntyvät työntekijät tarjoavat arvokasta tietoa ja taitoa organisaatioille, minkä vuoksi organisaatioiden tulisi keskittyä heidän sitouttamiseensa. Tämä tarjoaa hyötyjä myös organisaatiolle parantaen työnantajakuvaa sekä mahdollistaen paremman menestyksen työmarkkinoilla.
Suomen väestörakenteessa tapahtuu isoja muutoksia väestön ikääntyessä, millä on merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työmarkkinoihin. Väestön ikääntyessä julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve kasvaa, mutta samaan aikaan työvoima vähenee, mikä aiheuttaa haasteita julkisen talouden tasapainottamiselle. Työurien pidentäminen alku- tai loppupäästä on yksi keino taata riittävät työvoimaresurssit myös tulevaisuudessa. Ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita työssä jaksamiselle, mikä korostaa ikäjohtamisen merkityksellisyyttä organisaatioissa. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia tukemalla voidaan mahdollistaa työurien pidentäminen, jolla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan talouteen ja julkisen sektorin työvoimapulaan.
Haastattelin tutkimukseen 6 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevää työntekijää sekä yhtä alueen luottamushenkilöä. Työntekijät olivat iältään 56-62-vuotiaita. Haastatteluaineiston analysoinnissa hyödynsin teoriaohjaavaa analyysimenetelmää.
Työntekijöiden kokemuksista nousi esille erityisesti neljä ikääntyvän työntekijän työhyvinvointia tukevaa teemaa: työn hallinta, työyhteisö, organisaation joustavuus sekä tasapuolinen ja oikeudenmukainen johtaminen. Monimuotoinen ja hyvinvoiva työyhteisö tukee organisaation kilpailukykyä, minkä vuoksi henkilöstön johtamiseen ja työhyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on olemassa keinoja ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen ja työurien pidentämiseen. Haasteena on työntekijöiden ja johtajien puutteellinen tieto ikäjohtamisesta ja sen tarjoamista hyödyistä sekä yksilölle että organisaatiolle. Hyvinvointialueet ovat vielä tuoreita organisaatioita, joten niillä on vielä paljon mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa työhyvinvointia tukevia johtamisen keinoja. Ikääntyvät työntekijät tarjoavat arvokasta tietoa ja taitoa organisaatioille, minkä vuoksi organisaatioiden tulisi keskittyä heidän sitouttamiseensa. Tämä tarjoaa hyötyjä myös organisaatiolle parantaen työnantajakuvaa sekä mahdollistaen paremman menestyksen työmarkkinoilla.
