Lasten vanhempien rokote-epäröintiin yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Rokotukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista välttää väestölle vaarallisten tartuntatautien kuten kurkkumädän, polion tai tuhkarokon leviämistä. Epäröivä tai kriittinen suhtautuminen rokotteisiin uhkaa rokotteilla ehkäistävien sairauksien torjuntaa heikentämällä laumasuojan vaikutusta. Vanhempien rokote-epäröintiin yhteydessä olevia tekijöitä on tärkeä selvittää, koska sen avulla voidaan rokote-epäröinnin ilmiötä ymmärtää paremmin. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, jotka olivat yhteydessä lasten vanhempien rokote-epäröintiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla lasten vanhempien rokote-epäröintiä voidaan ymmärtää paremmin. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten vanhempien rokote-epäröintiin?”. Tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Medline- ja Medic-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin vanhempia, lasta ja rokote-epäröintiä kuvaavia synonyymeja suomeksi ja englanniksi. Tietokantarajauksina olivat julkaisuvuosi 2013–2023, vertaisarviointi, suomen tai englannin kieli ja tutkimusartikkelien koko tekstin saatavuus maksuttomana. Sisäänottokriteereinä käytettiin julkaisuvuosia 2013–2023, vertaisarvioituja alkuperäistutkimuksia, suomen tai englannin kieltä, koko tekstin saatavuutta maksuttomana ja tutkimuksen vastaamista tutkimuskysymykseen, lisäksi tutkimusten tuli käsitellä lasten ja nuorten rokotteita sekä rokote-epäröintiä vanhemman näkökulmasta. Hakutulokseksi saatiin tietokantarajausten jälkeen 328 artikkelia, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 20 sisäänottokriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten mukaan lasten vanhempien rokote-epäröintiin yhteydessä olevat tekijät olivat pelko rokotuksen aiheuttamasta haitasta, rokotteiden hyödyllisyyden epäily, rokotteiden turvallisuuden epäily, rokotusohjelman toteutumisen haasteet, vaihtoehtoisten terveysmenetelmien käyttö immuniteetin parantamiseen ja taudeista suojautumiseen, virheelliset uskomuksen rokotteiden aiheuttamista haitoista, läheisiltä ja ympäristöstä tulevat vaikutteet, rokotteisiin liittyvä puutteellinen informaatio ja neuvonta, epäluottamus rokotteista saatuun informaatioon, terveydenhuollon työntekijän asenne rokotteita kohtaan, vanhemman oman näkemyksen merkitys rokotuspäätökseen sekä vanhemman sosiodemografiset tekijät. Lasten vanhempien rokote-epäröintiin yhteydessä olevissa tekijöissä voidaan todeta olevan paljon samankaltaisuuksia riippumatta siitä, missä maassa tutkimus on tehty. Suomalaisten suhtautumisesta rokotuksiin tarvitaan lisää tutkimustietoa. Terveydenhuollon työntekijöiden tulee olla tietoisia lasten vanhempien rokote-epäröintiin yhteydessä olevista tekijöistä, jotta voivat tukea vanhemman rokotuspäätöstä ja siten vanhemman kokemaa rokote-epäröintiä ja epäluottamusta rokotteista voitaisiin jatkossa vähentää.