Lapsen traumaattisen kuoleman kokeneiden vanhempien käsitykset kuolemasta ja tutkimuksen luotettavuus

Abstract

Tämä pro-gradu tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on empiirisestä aineistosta tehty artikkelikäsikirjoitus (Liite 1) ja toinen osa on lisäosa empiirisen tutkimuksen luotettavuudesta. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien käsityksiä kuolemasta lapsensa traumaattisen kuoleman jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä vanhempien kuolemaan liittyvistä käsityksistä.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vanhemmat, jotka kokivat lapsensa kuoleman olleen traumaattinen. Tutkimuspyyntö esitettiin suomalaisten surujärjestöjen eri kanavissa. Aineistonkeruu toteutettiin marraskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana sähköisellä kyselyllä. Kyselylomake sisälsi 11 vanhempiin sekä lapsen kuolemaan liittyvää taustamuuttujaa ja kuusi avointa kysymystä, joista tässä osatutkimuksessa analysoitiin yhden avokysymyksen vastaukset. Kyselytutkimukseen osallistui 66 vanhempaa. Lisäksi 17 heistä haastateltiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Lapsen traumaattisen kuoleman kokeneiden vanhempien käsitykset kuolemasta muodostuivat kuoleman ymmärtämisestä osaksi elämää, kuoleman käsittelemisen vaikeudesta sekä elämän jatkamisesta kuoleman jälkeen. Lapsen kuolema vaikutti vanhempien kuolemanpelkoon, elämänhaluun, kuolemanjälkeiseen elämään suhtautumiseen ja kuoleman merkityksellisyyteen. Vanhemmilla oli erilaisia selviytymistä tukevia käsityksiä lapsen kuoleman jälkeen. Kuoleman käsittelemiseen liittyi epäuskoa, epätietoisuutta, oman toiminnan kyseenalaistamista sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Lapsen traumaattinen kuolema vaikutti monin tavoin vanhempien käsityksiin kuolemasta ja sen huomioiminen on tärkeää lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien kohtaamisessa sekä tukemisessa.

Lisäosassa tarkastellaan empiirisen tutkimuksen luotettavuutta artikkelikäsikirjoitusta laajemmin tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Valmisteluvaiheessa luotettavuutta vahvisti tutkijoiden omien ennakkokäsitysten tunnistaminen, valittujen menetelmien yhteensopivuus suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja menetelmätriangulaation käyttö. Luotettavuutta heikensi valmisaineiston käyttö, joka ei mahdollistanut tutkijoiden osallistumista tiedonkeruuvaiheeseen. Tutkimustulosten siirrettävyyttä vahvisti huolellinen taustatietojen kuvaaminen raportissa ja heikensi otoksen homogeenisyys joidenkin taustamuuttujien suhteen. Analyysivaiheessa luotettavuutta vahvisti valitun analyysimenetelmän soveltuvuus tutkimusaiheen ja –aineiston käsittelyyn, huolellisuus analyysiprosessissa ja prosessin tarkka kuvaaminen, riittävä aika analyysin tekemiseen sekä tutkijatriangulaatio. Raportointivaiheessa luotettavuutta vahvisti huolellinen ja systemaattinen raportointi, tutkimusaineiston ja osallistujien yksityiskohtainen kuvaileminen, analyysiesimerkkien esittäminen ja autenttisten lainausten käyttäminen.

This master's thesis consists of two parts. The first part is an article manuscript (Appendix 1), and the second part is a complementary part on the reliability of the empirical study. The purpose of the empirical study was to describe parents' perceptions of death following the traumatic death of their child. The aim was to generate knowledge and increase understanding of parents' perceptions of death.

The study subjects were parents who experienced their child's death as traumatic. The research request was presented through various channels of Finnish grief organizations. Data collection was conducted between November 2022 and March 2023 through an electronic survey. The questionnaire consisted of 11 questions regarding the parents’ life situation and the circumstances of their child's death, along with six open-ended questions. The responses of one open-ended question were analysed in this sub-study. A total of 66 parents participated in the e-survey. Additionally, 17 of them were interviewed. The research data were analysed using inductive content analysis.

The perceptions of parents who had experienced the traumatic death of a child included understanding death as a part of life, the difficulty of coming to terms with death, and continuing life after death. The child's death affected parents' fear of death, will to live, attitudes towards life after death, and the significance of death. Parents had various coping-supportive beliefs after the death of their child. Dealing with death involved disbelief, uncertainty, questioning one's own actions, and experiences of injustice. The perceptions of death among parents were in many ways affected by the traumatic loss of a child. Recognizing these changes is important, when interacting with and supporting parents who have experienced a death of their child.

In the complementary part of the thesis, the reliability of the empirical study was evaluated more broadly, at all stages of the research process. In the preparation phase reliability was improved by identifying the researchers' own preconceptions, the compatibility of the research methods with the research objectives, and the use of method triangulation. Reliability was weakened by the use of pre-existing data, which did not allow the researchers to participate in the data collection phase. The transferability of the research results was improved by the careful description of participants’ background variables in the report. Transferability was weakened by the homogeneity of the study sample in relation to some background variables. In the analysis phase, reliability was strengthened by the suitability of the analysis method for handling the research topic and data, thoroughness in the analysis process and describing the process accurately, sufficient time for conducting the analysis, and researcher triangulation. In the reporting phase, reliability was enhanced by thorough and systematic reporting, detailed description of the research data and participants, presentation of analysis examples, and the use of authentic quotations.