Joustavat opetusjärjestelyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Tampereen seutukuntien opetussuunnitelmissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan joustavia opetusjärjestelyitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Tampereen seutukuntien opetussuunnitelmissa. Kunnallisissa opetussuunnitelmissa perehdytään niihin osiin, jotka tarkentavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi tutkitaan sitä, miten opetussuunnitelmat ohjaavat opettajien käytännön arkea joustavien opetusjärjestelyiden osalta. Teoreettinen viitekehys rakentuu oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä joustavien opetusjärjestelyiden kautta. Joustaviin opetusjärjestelyihin lukeutuvat yhteisopettajuus, joustavat ryhmittelyt, osa-aikainen erityisopetus, tukiopetus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Muita tärkeitä käsitteitä ovat yhdenvertaisuus perusopetuksessa sekä monialainen yhteistyö. Tutkimuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, Tampereen seutukunnan kuntien opetussuunnitelmia sekä niiden liitteitä analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistona toimi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Tampereen seutukuntien opetussuunnitelmat sekä kunnallisten opetussuunnitelmien liitteet. Analyysiin otettiin mukaan perusteiden yleisen osan ne osuudet, joissa käsiteltiin joustavia opetusjärjestelyitä sekä paikallisista dokumenteista niitä tarkentavat osuudet. Ulkopuolelle rajautuivat joustava perusopetus, joustava esi- ja alkuopetus, pidennetty oppivelvollisuus sekä oppiainekohtaiset osiot. Tutkimuksen analyysivaiheessa hyödynnettiin tutkijatriangulaatiota. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista löytyy seitsemän yläluokkaa joustaviin opetusjärjestelyihin liittyen. Kunnallisissa opetussuunnitelmissa on edellisten lisäksi yksi uusi yläluokka. Tutkimuksessa tärkeinä teemoina opetusjärjestelyihin liittyen esiin nousivat yhteistyön merkitys, oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä yhdenvertaisuus. Samat teemat korostuivat sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa että kunnallisissa opetussuunnitelmissa. Kuntien opetussuunnitelmien tarkennuksissa ei ollut nähtävissä yhteistä linjaa, vaan niissä oli painotettu eri asioita. Käytännön ohjauksessa oli nähtävissä kaksi yläluokkaa. Ne kunnat, joiden opetussuunnitelmissa ohjattiin opettajien käytännön työtä, kannustivat yhteistyön tekemiseen kouluarjessa. Kunnan koko koulujen määrällä mitattuna ei heijastunut suoraan opetussuunnitelmatarkennusten määriin. Määrä ei kuitenkaan aina kerro laadusta, vaan tärkeintä on ohjata jokaista osa-aluetta riittävästi. Alueellinen yhteistyö opetussuunnitelman luomisessa voisi keskittää resursseja. Kuntien täytyy huomioida omat erityispiirteensä, mutta yhteistyö joiltakin osin voisi kehittää opetussuunnitelmatyötä.

This study examines the conventions of flexible teaching arrangements in the Finnish core curriculum and curricula of the municipalities of the Tampere region. In local curricula the focus is on the sections that specify the core curriculum. Additionally, the study examines how the local curricula guide teachers in their work considering flexible teaching arrangements. The theoretical framework of this study is based on support in learning and school attendance and flexible teaching arrangements. Flexible teaching arrangements consist of co-teaching, flexible grouping, part-time special education, remedial teaching, interpreting, assistants and aids. Other important concepts are equity in education and multiprofessional co-operation. This study is a qualitative content analysis. The data consists of the core curriculum, local curricula and their attachments, focusing on relevant topics. Therefore, flexible basic education, flexible pre-primary and early basic education, extended compulsory education and subject specific segments. Six main categories were found in the core curriculum considering flexible teaching arrangements. The same categories were found in the local curricula with one additional category. Important themes that emerge are: co-operation, support in learning and school attendance, equity. The themes were emphasized in the core curriculum as well as in the local curricula. The attachments of the local curricula are not coherent. When analyzing how curricula guide the teachers’ work, two categories were found. Municipalities that guide their teachers in curricula encourage co-operation. The size of the municipalities didn’t seem to matter with the amount of specified parts of local curricula. Regional co-operation could even out the differences between municipalities. Resources for curriculum work could be centralized to increase equity.