Ensimmäistä kertaa isäksi tulevien arki raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen

Abstract

Isäksi tuleminen on yksi merkittävimmistä tapahtumista miehen elämässä tuoden mukanaan suuria muutoksia, tunteita ja haasteita. Uuden perheenjäsenen syntymä vaikuttaa isien arkeen esimerkiksi perheen toimivuuden, heidän mielialansa ja vanhemmuuden kuormittavuuden tunteen kautta. Isyyskäsitys on modernisoitunut entistä moninaisemman ja osallistuvamman isyyden suuntaan kapea-alaisen käsityksen sijaan. Tästä huolimatta isien roolia tasavertaisena vanhempana ei tunnisteta terveydenhuoltojärjestelmässä vielä tarpeeksi hyvin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata ensimmäistä kertaa isäksi tulevien kokemuksia elämisen arjesta raskauden sekä vauvan kahdeksan ensimmäisen elinkuukauden aikana. Tavoitteena oli saada isien kokemuksista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää isien hyvinvoinnin edistämisessä ja osallistumisen lisäämisessä esimerkiksi neuvolapalveluissa sekä ymmärtää paremmin isien elämäntilannetta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaiseksi isät arvioivat perheen toimivuuden raskausaikana? 2. Millaiseksi isät arvioivat perheen toimivuuden 1–2 kuukautta vauvan syntymän jälkeen ja miten taustamuuttujat ovat yhteydessä perheen toimivuuteen? 3. Millaiseksi isät arvioivat mielialansa raskausaikana? 4. Millaiseksi isät arvioivat mielialansa 1–2 kuukautta vauvan syntymän jälkeen ja miten taustamuuttujat ovat yhteydessä mielialaan? 4. Miten isät arvioivat vanhemmuuden kuormittavuuden muuttuvan vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 5. Miten isien arviot vanhemmuuden kuormittavuudesta 6–8 kuukautta vauvan syntymän jälkeen ovat yhteydessä taustamuuttujiin? Tutkimus on osa Suomessa ja Japanissa toteutettavaa kansainvälistä pitkittäistutkimusta. Pitkittäis-tutkimus ”Odottavien ja vauvan kanssa elävien perheiden seurantatutkimus Suomessa ja Japanissa” toteutetaan Tampereen yliopiston ja Kyoto Tachibana Universityn yhteistyönä. Pro gradu -tutkielmassa käytettävä aineisto kerättiin esikoistaan odottavilta isiltä Suomessa ja heitä seurattiin vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden ajan. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Saatujen tulosten mukaan isät arvioivat perheen toimivuuden ja mielialansa melko hyväksi raskausaikana sekä vauvan syntymän jälkeen. Isät arvioivat vanhemmuuden kuormittavuuden kasvavan tilastollisesti merkitsevästi vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana. Isien kokema kuormittavuus oli kuitenkin molemmissa mittausvaiheessa melko vähäistä. Taustamuuttujilla ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä perheen toimivuuteen, isien mielialaan ja vanhemmuuden kuormittavuuden kokemuk-seen. Vakituisessa kokopäivätyössä käyvät isät arvioivat tukiverkostot tilastollisesti merkitsevästi heikommaksi kuin ei-vakituisessa kokopäivätyössä olevat isät. Johtopäätöksenä voidaan todeta isien arvioiden mukaan perheen toimivuuden, heidän mielialansa ja kokemuksensa vanhemmuuden kuormittavuudesta olleen hyvällä tasolla eri mittausajankohdissa. Taustamuuttujat eivät juurikaan olleet yhteydessä perheen toimivuuteen, isien mielialaan ja vanhemmuuden kuormittavuuteen.