Sairaanhoitajien kokemuksia läheisten kohtaamisesta saattohoidossa terveyskeskuksessa
Isoniemi, Anne (2024)
2024
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404023221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404023221
Tiivistelmä
Läheiset osallistuvat potilaan loppuvaiheen hoitoon aktiivisesti ja itselle rakkaan ihmisen hoitaminen elämän viimeisinä päivinä koetaan tärkeäksi. Saattohoito on henkisesti raskasta kaikille siihen osallistuville. Läheiset toivovat tukea hoitohenkilökunnalta ja tietoa päätöksenteon tueksi. Hoitajat joutuvat välillä tilanteisiin, jossa potilaan tila heikkenee merkittävästi tai tieto sairaudesta on saattanut yllättää. Tällaisissa tilanteissa hoitajan tarjoama tuki läheisille on tärkeää.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa terveydenhuollon eri organisaatioille, joissa hoidetaan saattohoitopotilaita. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää saattohoitotoiminnan, saattohoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen sekä täydennyskoulutustarpeisiin. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2021 haastattelemalla 20 sairaanhoitajaa, jolla oli vähintään 6 kuukauden työkokemus saattohoidosta. Aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajan kokemus läheisten kohtaamisesta saattohoidossa sisälsi kolme pääluokkaa: läheisten tiedollinen tukeminen, läheisten hoitoon osallistuminen sekä läheisten emotionaalinen tukeminen. Läheiset kaipasivat vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa ja läheisiä tiedotettiin saattohoidossa. Läheiset kaipasivat tietoa myös, miten saattohoidossa edetään. Läheisillä oli tarve keskustella potilaan voinnissa tapahtuvista muutoksista sekä kuoleman kohtaamisesta. Läheiset osallistuivat aktiivisesti potilaan hoitoon ja heille myös mahdollistettiin läsnäolo saattohoidossa. Läheiset tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea sekä tietoa hoitopäätöksissä. Läheiset myös osallistuivat kivunhoidon arviointiin ja heille kerrottiin, miten kivusta huolehditaan. Sairaanhoitajat myötäelivät läheisten kanssa ja tukivat läheisiä läpi vaikeiden tilanteiden. Hoitajat saattoivat kokea välillä riittämättömyyttä ja työajan jakaminen kaikkien läheisten kanssa koettiin haastavaksi. Hoitajat myös huomioivat läheisten voimavarat saattohoidossa, tiedustellen heidän jaksamistaan.
Tulosten perusteella läheiset tarvitsevat tiedollista tukea, mutta läheisen vaikea tunnetila saattaa vaikuttaa tiedon antamiseen ja vastaanottamiseen. Hoitopäätöstä tehdessä hoitajilla oli kokemusta siitä, että läheisten kanssa saattoi tulla erimielisyyttä, miten hoidossa edetään ja kuka päättää hoidosta. Tuloksia voidaan hyödyntää saattohoitotoiminnan, saattohoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen sekä täydennyskoulutustarpeisiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa terveydenhuollon eri organisaatioille, joissa hoidetaan saattohoitopotilaita. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää saattohoitotoiminnan, saattohoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen sekä täydennyskoulutustarpeisiin. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2021 haastattelemalla 20 sairaanhoitajaa, jolla oli vähintään 6 kuukauden työkokemus saattohoidosta. Aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajan kokemus läheisten kohtaamisesta saattohoidossa sisälsi kolme pääluokkaa: läheisten tiedollinen tukeminen, läheisten hoitoon osallistuminen sekä läheisten emotionaalinen tukeminen. Läheiset kaipasivat vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa ja läheisiä tiedotettiin saattohoidossa. Läheiset kaipasivat tietoa myös, miten saattohoidossa edetään. Läheisillä oli tarve keskustella potilaan voinnissa tapahtuvista muutoksista sekä kuoleman kohtaamisesta. Läheiset osallistuivat aktiivisesti potilaan hoitoon ja heille myös mahdollistettiin läsnäolo saattohoidossa. Läheiset tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea sekä tietoa hoitopäätöksissä. Läheiset myös osallistuivat kivunhoidon arviointiin ja heille kerrottiin, miten kivusta huolehditaan. Sairaanhoitajat myötäelivät läheisten kanssa ja tukivat läheisiä läpi vaikeiden tilanteiden. Hoitajat saattoivat kokea välillä riittämättömyyttä ja työajan jakaminen kaikkien läheisten kanssa koettiin haastavaksi. Hoitajat myös huomioivat läheisten voimavarat saattohoidossa, tiedustellen heidän jaksamistaan.
Tulosten perusteella läheiset tarvitsevat tiedollista tukea, mutta läheisen vaikea tunnetila saattaa vaikuttaa tiedon antamiseen ja vastaanottamiseen. Hoitopäätöstä tehdessä hoitajilla oli kokemusta siitä, että läheisten kanssa saattoi tulla erimielisyyttä, miten hoidossa edetään ja kuka päättää hoidosta. Tuloksia voidaan hyödyntää saattohoitotoiminnan, saattohoidon erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen sekä täydennyskoulutustarpeisiin.