Naissotilaan representaation ideologiset jännitteet: Multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi Yhdysvaltain maavoimien rekrytointimainoksista
Kuukka, Annika (2024)
Kuukka, Annika
2024
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403263109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403263109
Tiivistelmä
Tämä tutkielma kohdistuu Yhdysvaltain armeijan, tarkemmin maavoimien, rekrytointimateriaaleissa esiintyviin sukupuolitettuihin diskursseihin. Naissotilaan konstruktio osana maskuliinisesti latautunutta instituutiota on edelleen diskursiivisen kamppailun kohde, ja tämä kiistanalaisuus korostui erityisesti vuonna 2021 julkaistun The Calling -rekrytointikampanjan yhteydessä, joka herätti voimakasta kritiikkiä armeijan ”emaskulaatiosta” ja ”feminisaatiosta”. Armeijaa sukupuolitettujen diskurssien tuottajana on tutkittu hyvin vähän, ja tässä tutkielmassa keskeistä onkin esitettyjen representaatioiden kriittinen tarkastelu osana laajempia sukupuoli-ideologisia merkityksenantoja. Tutkimuskysymyksinä esitetään seuraavaa: Millaisia representaatioita naissotilaista rekrytointimainoksissa esitetään, ja millaisia merkityksiä armeijainstituution taustaintressit ja sukupuoli-ideologia antavat kyseisten representaatioiden valikoitumiselle?
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii postmoderni feministinen kansainvälisen politiikan tutkimus. Kriittisesti asemoitunut postmoderni feministinen tutkimus suhtautuu sukupuoleen ideologisena merkitysjärjestelmänä ja armeijaan sukupuolitettuna instituutiona, joka tuottaa ja uusintaa omiin tarpeisiinsa diskursiivisesti moninaisia militarisoitujen maskuliinisuuksien ja vastinpareinaan feminiinisyyksien muotoja. Armeijaa koskevan feministisen analyysin tuleekin tunnistaa sekä instituution sukupuolikonstruktioiden suhteellinen ideologinen jäykkyys että hybridisyyden potentiaali. Lisäksi armeijan rekrytointimateriaaleihin suhtaudutaan diskursiivisesti strategisena markkinointina, jolla pyritään mahdollisimman tehokkaasti vetoamaan valikoituun kohderyhmään. Yhdysvaltain armeijan nykyisen ”rekrytointikriisin” yhteydessä tämä kohderyhmä onkin korostetusti naisista koostuva värväyspooli. Armeijan rekrytoinnissa ilmeneviä sukupuoli-ideologisia merkityksenantoja tutkitaan analysoimalla The Calling -rekrytointikampanjan kolmea naissotilaan representaatiota käsittelevää mainosvideota. Metodologisena viitekehyksenä toimii feministinen, multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi (MCDA), joka on multimodaalisen aineiston kriittiseen analysointiin tarkoitettu monimetodinen instrumentti.
Norman Fairclough’ta mallintavan kolmiulotteisen analyysin myötä käy ilmi, että rekrytointikampanjassaan armeija representoi naissotilaat hybridisinä subjekteina, jotka toimivat pääosin integroituna osana inklusiivisena esitettyä instituutiota. Tästä inklusiivisuusdiskurssia syleilevästä representaatiosta voidaan kuitenkin paljastaa piileviä ideologisia jännitteitä, jolloin representaatiot saavat ensisijaisesti merkityksensä instituution suhteellisen jäykän sukupuoli-ideologian, operationaalisten intressien ja rekrytointistrategian puitteissa. Täten feministisen retoriikan hyödyntäminen ilmenee pitkälti vain merkkiarvona, jota hyödynnetään instituution strategis-pragmaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii postmoderni feministinen kansainvälisen politiikan tutkimus. Kriittisesti asemoitunut postmoderni feministinen tutkimus suhtautuu sukupuoleen ideologisena merkitysjärjestelmänä ja armeijaan sukupuolitettuna instituutiona, joka tuottaa ja uusintaa omiin tarpeisiinsa diskursiivisesti moninaisia militarisoitujen maskuliinisuuksien ja vastinpareinaan feminiinisyyksien muotoja. Armeijaa koskevan feministisen analyysin tuleekin tunnistaa sekä instituution sukupuolikonstruktioiden suhteellinen ideologinen jäykkyys että hybridisyyden potentiaali. Lisäksi armeijan rekrytointimateriaaleihin suhtaudutaan diskursiivisesti strategisena markkinointina, jolla pyritään mahdollisimman tehokkaasti vetoamaan valikoituun kohderyhmään. Yhdysvaltain armeijan nykyisen ”rekrytointikriisin” yhteydessä tämä kohderyhmä onkin korostetusti naisista koostuva värväyspooli. Armeijan rekrytoinnissa ilmeneviä sukupuoli-ideologisia merkityksenantoja tutkitaan analysoimalla The Calling -rekrytointikampanjan kolmea naissotilaan representaatiota käsittelevää mainosvideota. Metodologisena viitekehyksenä toimii feministinen, multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi (MCDA), joka on multimodaalisen aineiston kriittiseen analysointiin tarkoitettu monimetodinen instrumentti.
Norman Fairclough’ta mallintavan kolmiulotteisen analyysin myötä käy ilmi, että rekrytointikampanjassaan armeija representoi naissotilaat hybridisinä subjekteina, jotka toimivat pääosin integroituna osana inklusiivisena esitettyä instituutiota. Tästä inklusiivisuusdiskurssia syleilevästä representaatiosta voidaan kuitenkin paljastaa piileviä ideologisia jännitteitä, jolloin representaatiot saavat ensisijaisesti merkityksensä instituution suhteellisen jäykän sukupuoli-ideologian, operationaalisten intressien ja rekrytointistrategian puitteissa. Täten feministisen retoriikan hyödyntäminen ilmenee pitkälti vain merkkiarvona, jota hyödynnetään instituution strategis-pragmaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8695]