Myötätuntoisuus köyhiä ja sosiaalietuuksien saajia kohtaan : Koulutusasteen, sukupuolen ja tulojen yhteys myötätuntoisiin asenteisiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä siihen, eroavatko vastaajien myötätunnon kokemukset köyhiä ja työttömyyskorvauksen saajia kohtaan erilaisten taustatekijöiden mukaan. Tutkimuskysymysten avulla tarkastellaan mahdollisia eroja kolmen erilaisen taustamuuttujan ja myötätunnon kokemuksen välillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu tutkimuksen käsitteiden määrittelystä ja avaamisesta. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat myötätunto, köyhyys, sosiaalietuudet ja koulutusaste. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin Aila Tietoarkistosta saatua määrällisen tutkimuksen aineistoa FSD3648, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -kansalaiskysely 2018. Aineiston pääasiallisina tekijöinä toimivat Hanna Wass ja Anu Kantola ja aineiston keräsi Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin itsetäytettävän verkkolomakkeen, tietokoneavusteisen kasvokkain haastattelun ja tietokoneavusteisen puhelinhaastattelun avulla. Vastaajina aineistossa oli 4095 äänestysikäistä Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa) asuvaa henkilöä. Tähän tutkimukseen valikoituneissa kysymyksissä selvitettiin ensinnäkin vastaajien mielipidettä köyhiksi kokemiensa ihmisten omaamaan rahamäärään liittyen ja toiseksi heidän kokemaansa myötätuntoa ja ärtymystä työttömyyskorvauksen saajia kohtaan. Tutkimuksen myötätuntoon ja ärtymykseen liittyvistä kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja. Tutkimukseen valikoituneet taustamuuttujat olivat sukupuoli, koulutusaste ja keskimääräinen bruttotulo, jotka kaikki luokiteltiin uudelleen. Tässä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tuloksia tulkittiin SPSS-tilastonkäsittelyohjelmaa avuksi käyttäen. Tutkimustuloksia analysoitiin Kruskal-Wallisin testin ja Mann-Whitneyn U-testin avulla. Tilastollisesti merkitsevää eroa oli vastaajien köyhiä kohtaan kokemassa myötätunnossa erilaisten koulutusasteiden, nais- ja miessukupuolen ja erilaisten keskimääräisten bruttokuukausitulojen välillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut vastaajien työttömyyskorvauksensaajia kohtaan kokeman myötätunnon määrällä erilaisten koulutusasteiden, nais- ja miessukupuolen eikä erilaisten keskimääräisten bruttokuukausitulojen välillä. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että köyhiä kohtaan tunnetun myötätunnon määrä näyttää eroavan eri ryhmien välillä merkitsevästi. Vastaajien myötätunnon kokemukset työttömyyskorvauksen saajia kohtaan ovat keskenään yhdenmukaisempia. Tämän tutkimuksen tulokset ovat jokseenkin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Jatkotutkimuksena olisi kiinnostava tehdä samoja vastaajia koskeva pitkittäistutkimus. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää, ovatko ryhmien väliset erot ja yhdenmukaisuudet muuttuneet tai pysyneet ennallaan.