Tunnetyö työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä sosiaalityössä

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää sosiaalityöntekijöiden tekemän tunnetyön merkitystä heidän työhyvinvoinnilleen. Tunnetyön vaikutusta työhyvinvointiin tarkastellaan sekä kuormittavien että tukevien tekijöiden näkökulmasta. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus.

Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tunnetyön ja työhyvinvoinnin käsitteisiin. Lisäksi teoreettinen osuus tarkastelee tunteiden merkitystä sosiaalityössä. Tutkielman aineistona on 14 kansainvälistä, vertaisarvioitua artikkelia. Aineiston analyysitapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa ohjaavana teoriana toimii Arlie Hochschildin (1983) tunnetyön teoria.

Tulosten mukaan sosiaalityöntekijöiden tekemä tunnetyö voi olla työhyvinvointia heikentävää tai sitä tukevaa riippuen tunnetyön keinoista. Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään paljon kielteisiä tunteita, joiden käsittely on tärkeää työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Negatiivisina tunnetyön keinoina tutkielmassa tunnistetaan muun muassa tunnetyön teorian mukainen pintanäyttely eli ristiriita ulospäin esitetyn ja aidon tunteen välillä sekä emotionaalinen etäännyttäminen, jossa sosiaalityöntekijä pyrkii ottamaan tunnetasolla etäisyyttä asiakkaaseen. Negatiiviset tunnetyön keinot voivat heikentää työntekijöiden työssä jaksamista ja vaikuttaa kielteisesti myös asiakassuhteeseen.

Tunteet voivat toimia myös voimavarana sosiaalityöntekijöiden työssä. Tämä edellyttää sitä, että sosiaalityöntekijät kykenevät säätelemään ja hallitsemaan tunteitaan. Kyky reflektioon on tärkeää tunteiden hallinnan kannalta. Myös empatialla on olennainen merkitys tunnetyölle ja sosiaalityön ammatillisuudelle. Lisäksi tulokset osoittavat, että organisaatioon ja työyhteisöön liittyvät tekijät vaikuttavat merkittävästi tunnetyöhön ja työhyvinvointiin. Sosiaalisesti rakentuneet tunnesäännöt ohjaavat sosiaalityöntekijöiden tunnetyötä ja vaikuttavat käsityksiin siitä, millainen tunneilmaisu nähdään ammatillisena. Tutkielma osoittaa, että työyhteisön tuki ja tunnetyön arvostus organisaatiossa edistävät sosiaalityöntekijöiden työtyytyväisyyttä. Resurssien niukkuus ja emotionaalisen tuen puute puolestaan lisäävät sosiaalityöntekijöiden tunnekuormaa ja vaikuttavat heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. Työssä jaksaminen edellyttää sosiaalityöntekijöiltä tunteiden hallintaa ja käsittelemistä, ja siksi tunnetyö on merkityksellistä heidän työhyvinvointinsa kannalta. Tunnetyön taitojen parempi huomioiminen sosiaalityön koulutuksessa ja käytännön työssä voisi tukea sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia.