”Pannaan homma käyntiin ja tehdään paperiasiat myöhemmin” : Kehysanalyysi varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisen paikallisuudesta

Abstract

Suomalainen hyvinvointivaltiomalli perustuu universalismiin. Tämä tarkoittaa, että palveluja tuotetaan tasa-arvoisesti kaikille. Varhaiskasvatus järjestetään universaalisti, mutta kunnat tuottavat varhaiskasvatuspalvelut heille sopivimmalla tavalla varhaiskasvatuslain määrittämissä raameissa. Koska kunnat ovat erilaisia, tuotetaan varhaiskasvatuspalveluita eri lähtökohdista. Tämä muodostaa paikallisuuden varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin varhaiskasvatuksen ja paikallisuuden keskinäistä yhteyttä. Tavoitteena oli tutkia, millaisia varhaiskasvatuksen puhekehyksiä on paikannettavissa viranhaltijoiden haastattelupuheesta sekä sitä, miten paikallisuus kietoutuu osaksi puhekehyksiä.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä teemahaastatteluiden muodossa. Haastateltavina oli neljä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevää viranhaltijaa. Haastateltavat olivat kahdesta eri kunnasta. Tutkimusaineisto analysoitiin kehysanalyysin avulla. Analyysiprosessissa hyödynnettiin myös teemoittelua. Kehysanalyysilla muodostettiin puhekehyksiä haastateltujen puheista, eli kategorisoitiin varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvä puhe. Kehyksiin jäsennellystä puheesta analysoitiin paikallisuuteen liittyvä puhe teemoittelulla, jonka pohjalta tunnistettiin keskeiset paikallisuusilmiöt. Paikallisuuteen liittyvät tulokset täydentävät ja syventävät muodostettuja puhekehyksiä.

Aineistosta muodostettiin kasvun ja tuen kehys, resurssikehys sekä kunta asuin- ja työpaikkana- kehys. Kasvun ja tuen kehys sisältää haastateltujen puhetta, jossa painotuksena ovat lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä pedagogisiin kysymyksiin liittyvät aihepiirit. Resurssikehys linjaa varhaiskasvatustoiminnan resursointiin liittyvää puhetta. Resurssikehykseen kuuluvat aihepiirit varhaiskasvatuspaikkojen, henkilöstön, varhaiskasvatuksen tuottamistapojen sekä fyysisten tilojen resursoinnista. Kunta asuin- ja työpaikkana sisältää brändipuhetta kunnasta asuin- ja/tai työpaikkana sekä strategisia toimia, joita kunnassa on linjattu.

Paikallisuuden ilmentyminä aineistosta löydettiin tulevaisuus ja menneisyys, yhteisöllisyys sekä organisoitavuus. Viranhaltijoiden puheissa korostui menneisyyteen sijoittuva puhe tai tulevaisuutta hahmotteleva puhe. Pienemmässä kunnassa puhe sijoittui menneisyyteen, suuremmassa taas tulevaisuuteen. Menneisyyteen sijoittuvan puheen avulla taustoitettiin tämänhetkistä varhaiskasvatuspalvelujärjestelmää, tulevaisuuteen sijoittuva puhe visioi varhaiskasvatuksen tulevaisuutta.

Yhteisöllisyys ilmeni paikallisuuden ilmentymänä muun muassa yhteisöllisinä ja joustavina toimina kunnassa, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen. Vaikutus on pääsääntöisesti positiivista, mutta myös kielteistä yhteisöllisyyden vaikutusta on löydettävissä. Organisoitavuus kertoo paikallisista tavoista tuottaa varhaiskasvatusta konkreettisella tasolla: suunnittelun ja järjestämisen näkökulmasta, mutta myös toiminnan suunnitteluun vaikuttavista osa-alueista.

Paikallisuutta varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä ilmensi suuremmassa kunnassa ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus, pienemmässä kunnassa taas stabiilius ja joustavuus. Tämä tutkimustulos korostui jokaisessa kolmessa paikallisuuden ilmentymässä. Universalistinen palvelutuotantomalli siis sallii erilaisen tavan tuottaa varhaiskasvatusta.