Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma Vantaan lastensuojelun tilanteeseen verkkolehtien mukaan

Abstract

Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten rakenteellisen sosiaalityön kolme päätehtävää eli tiedon tuottaminen asiakastyössä esiintyvistä ilmiöistä, tavoitteiden määrittely ongelmien korjaamiseksi, sekä sosiaalityön asiantuntemuksen tuonti osaksi poliittista päätöksentekoa, näkyvät verkkolehtien sisällöissä koskien Vantaan lastensuojelua. Tutkielmani aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Iltalehden, MTV Uutisten, Vantaan Sanomien ja Ylen verkkolehtien kirjoituksista vuosina 2018–2023.

Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja analyysitapana on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa teoriana on käytetty rakenteellisen sosiaalityön teoriaa. Tutkielmassa käsittelen rakenteellista sosiaalityötä median luomana julkisuuskuvana ja sosiaalialan ammattilaisten tuottamana. Tutkielmani alussa käsittelen rakenteellista sosiaalityötä ilmiönä ja tutkielman kontekstia eli lastensuojelua. Tämän jälkeen avaan tutkimuksen toteutusta ja aineistosta esiin nousseita tutkimustuloksia.

Vantaan lastensuojelua koskevissa verkkolehtien kirjoituksissa rakenteellinen sosiaalityö näkyi kaikilla kolmella rakenteellisen sosiaalityön tehtävän osa-alueella. Tutkielmassani tiedon tuottaminen asiakastyössä esiintyvistä ilmiöistä jakaantui viiteen alaluokkaan: 1) lastensuojeluilmoitusten syyt ja niiden käsittely 2) lastensuojelun asiakkuuden syyt 3) koronan vaikutukset 4) puutteelliset resurssit 5) päätöksen teko. Tavoitteiden määrittelystä ongelmien korjaamiseksi aineistosta löytyi kolme alaluokkaa: 1) koulutukselliset tavoitteet 2) voimavaralliset tavoitteet 3) kehitykselliset tavoitteet. Sosiaalityön asiantuntemuksen tuonti osaksi poliittista päätöksen tekoa näkyi kahdessa alaluokassa: 1) budjetoinnin merkitys 2) kehittämisen merkitys.

Tutkimustulosten mukaan rakenteellinen sosiaalityö näyttäytyi erityisesti sosiaalisena raportointina ja tiedon tuottamisena. Tiedontuottajina toimivat enimmäkseen toimittajat. Sosiaalialan ammattilaisten ääni tuli kuuluviin lähinnä artikkeleiden haastatteluiden muodossa ja haastateltavina toimivat enimmäkseen sosiaalialan johtotehtävissä olevat henkilöt. Tutkimustulosten mukaan asiakkaiden ääni ei tullut kuuluviin aineistossa. Vantaan lastensuojelun tilanne näyttäytyi verkkolehtien mukaan haastavalta erityisesti puutteellisten resurssien osalta, kun samaan aikaan asiakasmäärät lisääntyivät ja koronaepidemia jylläsi. Tutkimukseni toimenpidesuositukset ovat sosiaalialan ammattilaisten tuottaman rakenteellisen sosiaalityön ja asiakasosallisuuden lisääminen ja lastensuojelun työskentelyn sekä onnistumisten avaaminen verkkolehdissä.

The goal of my thesis is to find out how the three main tasks of structural social work, i.e. generating information about phenomena occurring in client work, defining goals to correct problems, and bringing social work expertise into political decision-making, are reflected in the contents of online magazines regarding child welfare in Vantaa. The material of my thesis consists of articles from Helsingin Sanomat, Iltalehti, MTV Uutisten, Vantaa Sanomat and Yle web magazines in the years 2018–2023.

My thesis is a qualitative study, and the method of analysis is a theory-oriented content analysis, where the theory of structural social work is used as the theory. In the thesis, I discuss structural social work as a public image created by the media and produced by social professionals. At the beginning of my thesis, I discuss structural social work as a phenomenon and the context of the thesis, i.e. child protection. After this, I will open the implementation of the research and the research results that emerged from the material.

In online newspaper articles about Vantaa’s child protection, structural social work was visible in all three areas of the structural social work task. In my dissertation, the generation of information about phenomena occurring in client work was divided into five subcategories: 1) reasons for child protection reports and their processing 2) reasons for child protection clients 3) effects of the corona virus 4) insufficient resources 5) decision making. Regarding the definition of goals to correct problems, three subcategories were found in the material: 1) educational goals 2) resourceful goals 3) developmental goals. Importing social work expertise into political decision making was reflected in two subcategories: 1) the importance of budgeting 2) the importance of development.

According to the research results, structured social work appeared especially as social reporting and information production. The information producers are mostly journalists. The voice of professionals in the social sector was heard mostly in the form of interviews for articles, and the interviewees were mostly people in management positions in the social sector. According to the research results, the voice of the customers was not heard in the material. According to the online newspapers, the situation in Vantaa's child welfare services appeared to be challenging, especially in terms of insufficient resources, while at the same time the number of clients increased. The action recommendations of my research are to increase the structural social work and customer participation produced by social professionals, and to open child protection work and successes in online magazines.