Nuorten sosiaaliset suhteet lastensuojelun sijaishuollosta jälkihuoltoon siirryttäessä
Tainio, Tiina (2024)
Tainio, Tiina
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma, Pori - Master's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403202982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403202982
Tiivistelmä
Tämän sosiaalityön pro gradu- tutkielman tavoitteena oli tutkia sijaishuoltotaustaisten jälki-huoltoon oikeutettujen nuorten sosiaalisia suhteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys raken-tui sosiaalisten suhteiden ja näihin liittyvien tutkimuksien ympärille sekä nuorten siirtymiin. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, keihin sijaishuoltotaustaisilla jälkihuoltoon oikeute-tuilla nuorilla oli sosiaalisia suhteita ja millaisina he näitä suhteita kuvasivat. Tausta-ajatuksena oli, että jälkihuoltotyössä voisi jatkossa huomioida paremmin sosiaalisten suhtei-den merkityksen nuorten palveluja kehitettäessä.
Tutkimusaineistona käytettiin Hyvää jälkeä- Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä- hankkeesta saatua nuorten digitaalista kyselyaineistoa. Aineistoni koostui 72 nuoren avovastauksesta. Analyysi tehtiin sisällönanalyysiä mukaillen. Analyysini tuloksina aineistostani löytyi neljä suhdetyyppiä. Nuorille tärkeitä ja merkityksel-lisiä suhteita olivat hyvinvointia tukevat suhteet ja pysyvät sosiaaliset suhteet. Vastaavasti nuorten hyvinvointia horjuttavia suhteita olivat heikot ja ulossulkevat suhteet sekä puuttuvat ja turvattomat suhteet.
Tutkimukseni perusteella nuorilla oli hyvinvointia tukevia suhteita sosiaalityöntekijöihin ja sosiaaliohjaajiin. Suhteessa tärkeänä nähtiin työntekijöiltä saatu tuki, apu sekä ymmärrys. Nuorille oli tärkeää myös se, että heillä oli luotettava aikuinen, jonka puoleen kääntyä. Nuo-rilla oli pysyviä sosiaalisia suhteita lastensuojelulaitoksen ohjaajiin, palveluntuottajiin, tuki-henkilöihin sekä muihin läheisinä pitämiin henkilöihin, kuten sukulaisiin ja sijaisperheisiin. Nuorille tärkeitä olivat pysyvät ja tutut suhteet samoihin työntekijöihin, jotka olivat jatkuneet nuoren sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuoret kuvasivat sosiaaliset suhteet raskaina sil-loin, kun joutuivat rakentamaan suhdetta uusiin ja vaihtuviin työntekijöihin. Nuorilla oli myös heikkoja ja ulossulkevia suhteita sosiaalityöntekijöihin ja sosiaaliohjaajiin. Suhteessa näyttäytyi työntekijöiden heikko ja vähäinen yhteydenpito nuoriin sekä kiireinen ja kaava-mainen toiminta. Nuorilla oli puuttuvia ja turvattomia suhteita jälkihuollon työntekijöihin, mikä näyttäytyi niin, etteivät nuoret osanneet nimetä heille itselleen tärkeää työntekijää. Puut-tuvissa ja turvattomissa suhteissa nuoret kokivat työntekijöiden vaihtuvuuden vaikuttavan heikentävästi nuorten turvallisen ja luottamuksellisen suhteen syntyyn. Nuoret tarvitsevat työntekijöiltä pysyvyyttä, mikä mahdollistaa nuoren ja työntekijän välisen suhteen luomisen.
Tutkimusaineistona käytettiin Hyvää jälkeä- Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä- hankkeesta saatua nuorten digitaalista kyselyaineistoa. Aineistoni koostui 72 nuoren avovastauksesta. Analyysi tehtiin sisällönanalyysiä mukaillen. Analyysini tuloksina aineistostani löytyi neljä suhdetyyppiä. Nuorille tärkeitä ja merkityksel-lisiä suhteita olivat hyvinvointia tukevat suhteet ja pysyvät sosiaaliset suhteet. Vastaavasti nuorten hyvinvointia horjuttavia suhteita olivat heikot ja ulossulkevat suhteet sekä puuttuvat ja turvattomat suhteet.
Tutkimukseni perusteella nuorilla oli hyvinvointia tukevia suhteita sosiaalityöntekijöihin ja sosiaaliohjaajiin. Suhteessa tärkeänä nähtiin työntekijöiltä saatu tuki, apu sekä ymmärrys. Nuorille oli tärkeää myös se, että heillä oli luotettava aikuinen, jonka puoleen kääntyä. Nuo-rilla oli pysyviä sosiaalisia suhteita lastensuojelulaitoksen ohjaajiin, palveluntuottajiin, tuki-henkilöihin sekä muihin läheisinä pitämiin henkilöihin, kuten sukulaisiin ja sijaisperheisiin. Nuorille tärkeitä olivat pysyvät ja tutut suhteet samoihin työntekijöihin, jotka olivat jatkuneet nuoren sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuoret kuvasivat sosiaaliset suhteet raskaina sil-loin, kun joutuivat rakentamaan suhdetta uusiin ja vaihtuviin työntekijöihin. Nuorilla oli myös heikkoja ja ulossulkevia suhteita sosiaalityöntekijöihin ja sosiaaliohjaajiin. Suhteessa näyttäytyi työntekijöiden heikko ja vähäinen yhteydenpito nuoriin sekä kiireinen ja kaava-mainen toiminta. Nuorilla oli puuttuvia ja turvattomia suhteita jälkihuollon työntekijöihin, mikä näyttäytyi niin, etteivät nuoret osanneet nimetä heille itselleen tärkeää työntekijää. Puut-tuvissa ja turvattomissa suhteissa nuoret kokivat työntekijöiden vaihtuvuuden vaikuttavan heikentävästi nuorten turvallisen ja luottamuksellisen suhteen syntyyn. Nuoret tarvitsevat työntekijöiltä pysyvyyttä, mikä mahdollistaa nuoren ja työntekijän välisen suhteen luomisen.