Vesiväylien turvalaitteiden kaukovalvonnan kehittäminen

Abstract

Navigointi Suomen karikkoisissa vesistöissä on haasteellista. Navigointia ei pysty tekemään pelkästään rannan muotojen perusteella vaan liikkumiseen tarvitaan turvalaitteita. Väylävirasto ylläpitää Suomessa 25 000 turvalaitetta. Turvalaitteiden ylläpito on suuri työ. Turvalaitteiden ylläpidon tukena käytetään kaukovalvontaa. Kaukovalvonnan avulla turvalaitteilta saadaan niihin liittyvää tietoa, kuten sijainti- ja jännitetietoa.

Vesiväylien turvalaitteiden kaukovalvonnassa on havaittu tarvetta toiminnan kehittämiselle. Väyläviraston asiantuntijoiden mukaan kaukovalvontaa ei hyödynnetä halutulla tasolla. Kaukovalvontaa on haasteellista kehittää, koska kaukovalvonnan hyödyntämistä, ongelmia ja unelmatilaa ei tunneta hyvin. Vesiväylien asiantuntijoilla on paljon hiljaista tietoa turvalaitteiden kaukovalvonnasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa vesiväylien turvalaitteiden kaukovalvonnasta. Tämä tieto tukee tulevaa päätöksentekoa ja auttaa kaukovalvonnan kehittämisessä.

Tutkimus sisältää kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen. Kirjallisuuskatsauksen avulla on kerätty tietoa vesiväylien turvalaitteista ja niiden kaukovalvonnasta. Tämän lisäksi tutkimuksessa on perehdytty tietotarpeisiin ja tietotarpeiden määrittämiseen. Teoriaa on hyödynnetty haastattelutulosten analysoinnissa. Tutkimuksessa on tehty puolistrukturoitu haastattelu, jossa seitsemältä asiantuntijalta on kerätty tietoa kaukovalvonnan hyödyntämisestä, ongelmista ja unelmatilasta. Haastatteludataa on analysoitu teemoittelun avulla.

Tutkimuksessa saatiin hyvin laajasti uutta tietoa vesiväylien kaukovalvonnasta, jota ei ole aiemmin tuotu esille kirjallisessa muodossa. Kaukovalvonnan hyödyntämistä usein kuvattiin vähäiseksi ja reaktiiviseksi. Kaukovalvonta auttaa tällä hetkellä irronneiden turvalaitteiden löytämisessä, turvalaitteen jännitteen tarkistuksessa, tuottaa historiatietoa ja parantaa turvalaitteiden tilannekuvaa. Tutkimuksessa havaittiin useita kaukovalvontaan liittyviä ongelmia. Kaukovalvonnan sijaintidata on heikkolaatuista, kaukovalvonta on aiheuttanut paljon aiheettomia vikoja, tiedon jakamisessa ja tiedon siirrossa on ongelmia sekä analytiikkapalveluiden hyödyntämisessä ja käytettävyydessä on kehitettävää. Asiantuntijoiden mukaan kaukovalvonnan unelmatilassa tiedon perusteella ennakoidaan turvalaitteiden vikoja, data on laadukasta ja useille kaukovalvotuille turvalaitteille on lisätty kaukohallinta.

Tutkimuksen tulosten pohjalta on muodostettu kehitysehdotus. Kaukovalvonnan hyödyntämisessä, ongelmissa ja unelmatilassa toistuu usein datan laadun teema. Kaukovalvonnan datan heikko laatu on aiheuttanut merkittäviä ongelmia. Datan laadun kehittäminen ratkaisisi useita merkittäviä ongelmia, ja mahdollistaisi kaukovalvonnan kehittämisen. Tutkimuksen suosituksena on kaukovalvonnan datan laadun kehittäminen.

Navigating in Finland's rocky waters is a challenging task. Navigation cannot be done solely based on coastal contours. It requires aids to navigation. The Finnish Transport Infrastructure Agency maintains 25 000 aids to navigation in Finland. Maintaining these devices is a substantial task. Remote monitoring supports the maintenance of these devices. It provides information from the devices, such as location and voltage data.

There is a recognized need to improve the remote monitoring of aids to navigation. According to experts at the Finnish Transport Infrastructure Agency, remote monitoring is not utilized at the desired level. Developing remote monitoring is challenging due to a lack of understanding of its current use, problems, and ideal state. Waterway experts possess a lot of tacit knowledge about the remote monitoring of aids to navigation. The goal of this study is to gather information on the remote monitoring of aids to navigation, supporting future decision-making and aiding in the development of remote monitoring.

The study includes a literature review and an interview study. The literature review collected information on waterway aids to navigation and their remote monitoring. In addition, the study delved into information needs. This theory was used in analyzing the interview findings. Semi-structured interviews were conducted with seven experts to gather information on the utilization, problems, and ideal state of remote monitoring. The interview data was analyzed through thematization.

The study yielded extensive new information on the remote monitoring of aids to navigation, previously unreported. The use of remote monitoring is often described as limited and reactive. Currently, remote monitoring helps in finding detached aids to navigation, accelerates the checking of device voltage, produces historical data, and improves the situational awareness of aids to navigation. Several problems associated with remote monitoring were identified. The data and especially location data from remote monitoring is often poor quality, and it has led to many false faults. Issues also exist in data sharing and transfer, and the use and usability of analytics services need improvement. Experts believe that in an ideal state of remote monitoring, device faults are anticipated based on the data, the data is of high quality, and remote control has been added to many remotely monitored aids to navigation.

Based on the study's results, a development proposal was formulated. The quality of data frequently recurs as a theme in the utilization, problems, and ideal state of remote monitoring. Poor data quality has caused significant issues. Improving data quality is a challenging task but it would solve many major problems and enable the implementation of new ideas. The study recommends improving the quality of remote monitoring data.