Taloudellisen toimintakyvyn parantaminen sosiaalityön asiakkaan hyvinvoinnin tukena
Jokilehto, Salla-Maaria (2024)
Jokilehto, Salla-Maaria
2024
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403172924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403172924
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia sosiaalityön asiakkaan hyvinvoinnin tukemista taloudellisen toimintakyvyn parantamisen kautta. Aihetta käsitellään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Miten taloudellinen toimintakyky vaikuttaa sosiaalityön asiakkaan hyvinvointiin? 2) Millaisilla menetelmillä taloudellista toimintakykyä pyritään parantamaan sosiaalityössä?
Tarkastelen tutkielman teoriaosuudessa vähävaraisuuden ja hyvinvoinnin välisiä sidoksia sekä taloudellista toimintakykyä sosiaalityön tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Taloudellinen toimintakyky on sosiaalityön kontekstissa etenkin Margaret Sherradenin taloudellisen toimintakyvyn malliin perustuva käsite. Se koostuu yksilöön liittyvien taloudellisten kykyjen sekä ympäristöön liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuvuuksista.
Toteutin tutkielman laadullisena kirjallisuuskatsauksena, ja käytin analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä teoriaohjaavasta näkökulmasta. Hyvinvoinnin teoreettiset jäsennykset ohjasivat analyysiä, mutta analyysi ei pohjautunut niihin suoraan. Tutkielman aineisto koostuu kuudestatoista vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, joista viisitoista on julkaistu Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa. Artikkeleista kahdeksan edustaa kvalitatiivista ja kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta.
Aineiston analyysin perusteella totean, että hyvä taloudellinen toimintakyky liittyy sekä yksilön parempaan taloudelliseen hyvinvointiin että parempaan kokonaishyvinvointiin. Taloudellisen toimintakyvyn vajeet liittyvät aineiston kvalitatiivisissa tutkimuksissa etenkin kokemuksiin autonomian puutteesta ja epävarmuudesta. Taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä ja tilannesidonnaisia, ja myös taloudellisen toimintakyvyn kohenemisen vaikutukset ovat osin yksilöllisiä. Taloudellista toimintakykyä pyritään parantamaan sosiaalityössä etenkin taloudellisen neuvonnan ja koulutuksen keinoin, mutta myös verkostonäkökulman ja rakenteellisen sosiaalityön avulla.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia sosiaalityön asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseen. Asiakastyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja psykososiaaliseen tukeen sekä huomioitava taloudelliseen toimintakykyyn liittyvien tunteiden merkitys. Yksilön taloudelliset valinnat on nähtävä osana hyvinvoinnin kokonaisuutta sen sijaan, että ne nähtäisiin ainoastaan osana vaurastumisen tai köyhtymisen kierrettä. Esitän jatkotutkimusaiheena suomalaisen sosiaaliturvan tutkimisen yksilöiden taloudellisen toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten sosiaalityön asiakasryhmien taloudellista toimintakykyä voidaan kehittää ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeensa ja elämäntilanteensa.
Tarkastelen tutkielman teoriaosuudessa vähävaraisuuden ja hyvinvoinnin välisiä sidoksia sekä taloudellista toimintakykyä sosiaalityön tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Taloudellinen toimintakyky on sosiaalityön kontekstissa etenkin Margaret Sherradenin taloudellisen toimintakyvyn malliin perustuva käsite. Se koostuu yksilöön liittyvien taloudellisten kykyjen sekä ympäristöön liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuvuuksista.
Toteutin tutkielman laadullisena kirjallisuuskatsauksena, ja käytin analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä teoriaohjaavasta näkökulmasta. Hyvinvoinnin teoreettiset jäsennykset ohjasivat analyysiä, mutta analyysi ei pohjautunut niihin suoraan. Tutkielman aineisto koostuu kuudestatoista vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, joista viisitoista on julkaistu Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa. Artikkeleista kahdeksan edustaa kvalitatiivista ja kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta.
Aineiston analyysin perusteella totean, että hyvä taloudellinen toimintakyky liittyy sekä yksilön parempaan taloudelliseen hyvinvointiin että parempaan kokonaishyvinvointiin. Taloudellisen toimintakyvyn vajeet liittyvät aineiston kvalitatiivisissa tutkimuksissa etenkin kokemuksiin autonomian puutteesta ja epävarmuudesta. Taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä ja tilannesidonnaisia, ja myös taloudellisen toimintakyvyn kohenemisen vaikutukset ovat osin yksilöllisiä. Taloudellista toimintakykyä pyritään parantamaan sosiaalityössä etenkin taloudellisen neuvonnan ja koulutuksen keinoin, mutta myös verkostonäkökulman ja rakenteellisen sosiaalityön avulla.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia sosiaalityön asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseen. Asiakastyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja psykososiaaliseen tukeen sekä huomioitava taloudelliseen toimintakykyyn liittyvien tunteiden merkitys. Yksilön taloudelliset valinnat on nähtävä osana hyvinvoinnin kokonaisuutta sen sijaan, että ne nähtäisiin ainoastaan osana vaurastumisen tai köyhtymisen kierrettä. Esitän jatkotutkimusaiheena suomalaisen sosiaaliturvan tutkimisen yksilöiden taloudellisen toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten sosiaalityön asiakasryhmien taloudellista toimintakykyä voidaan kehittää ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeensa ja elämäntilanteensa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]