Elinikäinen oppiminen vai elinkautinen? : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Työelämä on murroksessa ja se osaltaan luo painetta uudistumiselle ja uudelleen kouluttautumiselle. Elinikäistä oppimista ja kasvatusta pohtiessa fokus siirtyy yhteiskuntamme suorituskeskeisyyteen. On vanhanaikainen käsitys, että oppivelvollisuuden suoritettuaan mitään ei tarvitsisi enää oppia tai opetella. Vielä jokin aika sitten oli täysin normaalia opiskella tiettyyn ammattiin ja vuosikymmenten jälkeen eläköityä samasta työpaikasta, josta oli joskus aloittanutkin. Nykyään tilanne on toinen. Maailma ja tilanteet muuttuvat, ja meidän on kyettävä vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin välillä nopeastikin. Kasvamme ja kouluttaudumme jatkuvasti osittain omasta tahdosta, ja osittain työelämän myllerryksen – kuten digitalisaation – painostuksesta. Digitalisaation takia tuottavia työpaikkoja katoaa ja osaamisvaatimukset kohoavat. Myös tekoälyn vallatessa maailmaa ihmisten osaamista koitetaan kehittää sellaisiin tehtäviin, jossa koneet eivät pysty meitä korvaamaan. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin elinikäistä oppimista ja sen tarvetta perustellaan. Tavoitteena on tunnistaa paremmin elinikäisen oppimisen tarpeet ja tavoitteet. Kiinnostuin aiheesta alun perin siksi, että tahdoin selvittää millä tavoin työelämän muutos vaikuttaa yksilön ammatti-identiteettiin, ja tarkemmin tahdoin jäsentää sitä, millä tavoin jatkuvan oppimisen tarvetta on perusteltu tämän päivän keskustelussa. Aihe on kasvatustieteellisesti olennainen, sillä puhe eri tieteenalojen tarpeellisuudesta on kohonnut. Tutkimuskysymykseni on: millä perustellaan tarvetta elinikäiselle oppimiselle?

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistona toimii erilaiset alkuperäistutkimukset sekä vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit. Tutkielman aineistoksi valikoitui lopulta kymmenen teosta, yhdeksän artikkelia sekä yksi alkuperäisteos. Aineistot kerättiin neljästä eri tietokannasta, joita olivat Ellibs, Andor, Trepo & ResearchGate. Kaikki aineistot ovat suomenkielisiä, ja niiden julkaisuajankohdat ajoittuvat 2000-luvulle. Analysoin kirjallisuuskatsauksen aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston karsimista tapahtui jatkuvasti, ja jokaisesta vaiheesta pidettiin kirjaa. Tutkimuksen aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden takia. Aihe koskettaa vahvasti myös itseäni elinikäistä oppimista ja kasvatusta opiskelevana nuorena. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla ilmaistaan, kuinka jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa (OKM, 2019). Aiheena jatkuva oppiminen on ajankohtainen, ja se onkin vahvasti kytköksissä yksilön ammatti-identiteettiin.