DfD-elementtitalon purkuvaiheen taloudellinen tarkastelu
Harsunen, Pyry (2024)
Harsunen, Pyry
2024
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403142885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403142885
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin purettavaksi suunnitellun betonielementtitalon purkukustannuksia ja purettavuuden parantamista. Purettavaksi suunnittelu tarkoittaa toimenpiteitä uuden rakennuksen suunnittelussa, jotta rakennuskomponentit saataisiin uudelleenkäyttöön elinkaaren lopussa. Tällä pyritään vähentämään päästöjä ja jätettä pidentämällä materiaalien elinkaarta. Kehitystyö pohjautuu DfD:lle esitettyihin kriteereihin ja erityisesti uudelleenkäytön taloudelliseen mahdollistamiseen.
Kirjallisuuskatsauksessa esitettiin nykyisen suomalaisen rakennustavan mukaiset elementtiliitokset ja niiden luomat haasteet purettavuudelle. Purettavuuden haasteita havainnollistettiin tutkimushankkeen osapuolen, Peikko Groupin, tekemillä purkupilotilla. Purkupilotin havainnoista haastateltiin Peikon tutkijaa ja työmaata johtanutta Työtehoseuran työnjohtajaa.
Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseen. Rakennesuunnittelijan mukaan alustavan purkusuunnitelman tekeminen ennakkoon olisi merkittävä askel purettavuuden mahdollistamiseksi. Uudisrakennuksen rakennejärjestelmän suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja mahdollistaa elementtien ehjänä irrottaminen. Rakennetekniikan osalta mekaanisten hitsi- ja pulttiliitosten lisääminen parantaa purettavuutta. Suunnittelussa pitää myös pyrkiä välttämään purettavuutta heikentäviä ratkaisuja, kuten ulokeparvekkeita ja pintavaluja. Suunnitelmassa esitetään rakennuksesta uudelleenkäyttöön saatavat komponentit. Tutkimushankkeen koesuunnittelukohteesta luotiin elementtikaavio ja komponenttiluettelo, joilla havainnollistettiin purkusuunnitelman sisältöä. Haastatteluiden avulla saatiin myös tietoa purkuvaiheen kustannusarvion tekemiseen ja purku-urakoitsijan näkökulma työmaatason toimintojen suunnitteluun.
Koesuunnittelukohteelle laskettiin määräluettelo ja tehtiin kustannusarvio kolmelle vaihtoehtoiselle purkuskenaariolle. Nykyisen murskaavan purkutavan kustannuksia verrattiin ehjänä purkamiseen. Kirjallisuuden ja haastatteluiden pohjalta luotiin ideaalinen skenaario, jossa rakennuksen liitostekniikkaa ja rakennejärjestelmää kehitettiin. Toinen ehjänä purkamisskenaario oli tavanomainen valuliitoksilla toteutettu rakennus. Ehjänä purkuskenaarioiden kustannukset eriteltiin riittävällä tarkkuudella, jotta kustannusarviosta näkee kehitystoimenpiteiden vaikutukset ja jatkokehitystä voidaan kohdistaa tehokkaasti. Ehjänä purkamisen kustannukset ovat tällä hetkellä noin kaksinkertaiset murskaavaan purkuun verrattuna. Arvion mukaan ideaaleilla ratkaisuilla purkukustannuksia saadaan laskettua noin 14 % valuliitoksista. Kustannusarvio perustui useista eri lähteistä kerättyyn kustannustietoon, jota pyrittiin arvioimaan kriittisesti. Kustannusarvioon sisältyy epävarmuutta, koska ehjänä purkamisesta ei ole vielä toteumatietoa. Tehtyjä arvioita ei voi myöskään yleistää kaikkiin rakennustyyppeihin, koska rakennuksen massa ja runkojärjestelmä
vaikuttavat merkittävästi purkamiseen.
DfD on rakennusalalla uusi ilmiö, josta on tietoa vielä rajoitetusti. Tutkimuksessa esitetyillä tuloksilla on selvää uutuusarvoa ja niitä voi hyödyntää, kun tutkimus etenee konkreettisiin purkukokeiluihin.
Kirjallisuuskatsauksessa esitettiin nykyisen suomalaisen rakennustavan mukaiset elementtiliitokset ja niiden luomat haasteet purettavuudelle. Purettavuuden haasteita havainnollistettiin tutkimushankkeen osapuolen, Peikko Groupin, tekemillä purkupilotilla. Purkupilotin havainnoista haastateltiin Peikon tutkijaa ja työmaata johtanutta Työtehoseuran työnjohtajaa.
Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseen. Rakennesuunnittelijan mukaan alustavan purkusuunnitelman tekeminen ennakkoon olisi merkittävä askel purettavuuden mahdollistamiseksi. Uudisrakennuksen rakennejärjestelmän suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja mahdollistaa elementtien ehjänä irrottaminen. Rakennetekniikan osalta mekaanisten hitsi- ja pulttiliitosten lisääminen parantaa purettavuutta. Suunnittelussa pitää myös pyrkiä välttämään purettavuutta heikentäviä ratkaisuja, kuten ulokeparvekkeita ja pintavaluja. Suunnitelmassa esitetään rakennuksesta uudelleenkäyttöön saatavat komponentit. Tutkimushankkeen koesuunnittelukohteesta luotiin elementtikaavio ja komponenttiluettelo, joilla havainnollistettiin purkusuunnitelman sisältöä. Haastatteluiden avulla saatiin myös tietoa purkuvaiheen kustannusarvion tekemiseen ja purku-urakoitsijan näkökulma työmaatason toimintojen suunnitteluun.
Koesuunnittelukohteelle laskettiin määräluettelo ja tehtiin kustannusarvio kolmelle vaihtoehtoiselle purkuskenaariolle. Nykyisen murskaavan purkutavan kustannuksia verrattiin ehjänä purkamiseen. Kirjallisuuden ja haastatteluiden pohjalta luotiin ideaalinen skenaario, jossa rakennuksen liitostekniikkaa ja rakennejärjestelmää kehitettiin. Toinen ehjänä purkamisskenaario oli tavanomainen valuliitoksilla toteutettu rakennus. Ehjänä purkuskenaarioiden kustannukset eriteltiin riittävällä tarkkuudella, jotta kustannusarviosta näkee kehitystoimenpiteiden vaikutukset ja jatkokehitystä voidaan kohdistaa tehokkaasti. Ehjänä purkamisen kustannukset ovat tällä hetkellä noin kaksinkertaiset murskaavaan purkuun verrattuna. Arvion mukaan ideaaleilla ratkaisuilla purkukustannuksia saadaan laskettua noin 14 % valuliitoksista. Kustannusarvio perustui useista eri lähteistä kerättyyn kustannustietoon, jota pyrittiin arvioimaan kriittisesti. Kustannusarvioon sisältyy epävarmuutta, koska ehjänä purkamisesta ei ole vielä toteumatietoa. Tehtyjä arvioita ei voi myöskään yleistää kaikkiin rakennustyyppeihin, koska rakennuksen massa ja runkojärjestelmä
vaikuttavat merkittävästi purkamiseen.
DfD on rakennusalalla uusi ilmiö, josta on tietoa vielä rajoitetusti. Tutkimuksessa esitetyillä tuloksilla on selvää uutuusarvoa ja niitä voi hyödyntää, kun tutkimus etenee konkreettisiin purkukokeiluihin.