Silkkaa leikkiä : Monimateriaalinen leikki ja kokemuksellinen fiktion tila tapoina lähestyä näyttelemistä
Sippola, Vilma (2024)
Sippola, Vilma
2024
Teatterityön maisteriohjelma - Master's Programme in Theatre Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403142888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403142888
Tiivistelmä
Tämä teatteritaiteen kirjallinen opinnäytetyö esittelee kaksi erilaista tapaa lähestyä näyttelemistä. Opinnäytetyö on syntynyt näyttelijän tarpeesta purkaa omia oletuksiaan fiktion, mielikuvituksen ja mielikuvien asemasta näyttelijän työssään.
Monimateriaalinen leikki lähestyy näyttelemistä esiintyjästä ulkoistettavien
materiaalien kautta. Monimateriaalista leikkiä avataan Katariina Nummisen leikkiä dramaturgisena prosessina käsittelevän artikkelin ja Veli-Ville Sivénin oikeesti tekemisen praktiikan ajatusta mukaillen. Tämän lisäksi aihetta käsitellään vieraalla kielellä näyttelemisen, kaaoksen ja taituruuden kautta.
Kokemuksellinen fiktion tila puolestaan lähestyy näyttelemisen haasteita näyttelijän mielikuvituksen kautta. Kokemuksellinen fiktion tila on näyttelijän subjektiivinen mielikuva ja psykofyysinen olotila, joka rakennetaan harjoituskauden aikana ja läpieletään esityksessä. Se on erilainen verrattuna Annette Arlanderin määrittelemään fiktion tilaan, joka on esityksen työryhmän ja katsojien jakama. Kokemuksellista fiktion tilaa tarkastellaan draamateatterin, tekstin kanssa työskentelemisen ja näyttelijän viritysten kautta. Tekstissä avataan, miten kokemuksellinen fiktion tila käytännössä rakentuu ja mikä siinä on näyttelijän ammatin kannalta huonoa ja toisaalta toimivaa.
Kokemuksellinen fiktion tila ja monimateriaalinen leikki tapahtuvat usein yhtä aikaa, mutta niiden erotteleminen voi kirkastaa näyttelijäntyötä. Tekstissä käsitellään näyttelijän työtä ja näyttelijäntyöllisiä valintoja konkretian ja teatterifilosofian kautta.
Luvussa neljä kumpaakin lähestymistapaa käsitellään näyttelijän koollekutsuman kestollisen teoksen ja sen valmistamisprosessin kuvauksen kautta. Tässä yhteydessä kokemuksellista fiktion tilaa ja monimateriaalista leikkiä sovelletaan suhteessa siihen, kuinka se näyttelijän ammatissa toteutuu esimerkiksi esityksen tekemisessä, materiaalien keräämisessä ja itse näyttämötyöskentelyssä
Monimateriaalinen leikki lähestyy näyttelemistä esiintyjästä ulkoistettavien
materiaalien kautta. Monimateriaalista leikkiä avataan Katariina Nummisen leikkiä dramaturgisena prosessina käsittelevän artikkelin ja Veli-Ville Sivénin oikeesti tekemisen praktiikan ajatusta mukaillen. Tämän lisäksi aihetta käsitellään vieraalla kielellä näyttelemisen, kaaoksen ja taituruuden kautta.
Kokemuksellinen fiktion tila puolestaan lähestyy näyttelemisen haasteita näyttelijän mielikuvituksen kautta. Kokemuksellinen fiktion tila on näyttelijän subjektiivinen mielikuva ja psykofyysinen olotila, joka rakennetaan harjoituskauden aikana ja läpieletään esityksessä. Se on erilainen verrattuna Annette Arlanderin määrittelemään fiktion tilaan, joka on esityksen työryhmän ja katsojien jakama. Kokemuksellista fiktion tilaa tarkastellaan draamateatterin, tekstin kanssa työskentelemisen ja näyttelijän viritysten kautta. Tekstissä avataan, miten kokemuksellinen fiktion tila käytännössä rakentuu ja mikä siinä on näyttelijän ammatin kannalta huonoa ja toisaalta toimivaa.
Kokemuksellinen fiktion tila ja monimateriaalinen leikki tapahtuvat usein yhtä aikaa, mutta niiden erotteleminen voi kirkastaa näyttelijäntyötä. Tekstissä käsitellään näyttelijän työtä ja näyttelijäntyöllisiä valintoja konkretian ja teatterifilosofian kautta.
Luvussa neljä kumpaakin lähestymistapaa käsitellään näyttelijän koollekutsuman kestollisen teoksen ja sen valmistamisprosessin kuvauksen kautta. Tässä yhteydessä kokemuksellista fiktion tilaa ja monimateriaalista leikkiä sovelletaan suhteessa siihen, kuinka se näyttelijän ammatissa toteutuu esimerkiksi esityksen tekemisessä, materiaalien keräämisessä ja itse näyttämötyöskentelyssä