Maskuliinisuus Jyri Paretskoin teoksessa K-15 (2018) ja Nadja Sumasen teoksessa Rambo (2015)

Abstract

Opinnäytteessäni tutkin maskuliinisuuden representaatioita kahdessa nuortenkirjassa. Tutkimukseni kumpuaa työelämän tarpeista. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana kohtaan usein tilanteita, joissa pojat suhtautuvat negatiivisesti koulussa kohtaamaansa lukutehtäviin. Huoli poikien lukemisesta ei kohdistu kaikkiin poikiin, vaan pieneen osaan pojista. Näiden poikien heikko lukutaito voi vaikuttaa heidän selviytymiseensä yhteiskunnassa aikuisina. Nähdäkseni opettajien ja tutkijoiden huoli poikien lukutaidon ja -motivaation heikkenemisestä on perusteltu. Suurin osa huolta herättävien poikien lukemista kirjoista luetaan koulussa. Ei siis ole merkityksetöntä, millaisen asenteen koulussa luettavat teokset auttavat muodostamaan. Opettajan rooli luettavien kirjojen valinnassa on merkittävä. Valitsemalla nuoria kiinnostavia teoksia opettaja voi auttaa positiivisen asenteen kehittymisessä. Positiivinen suhtautuminen lukemiseen on merkityksellistä aikuisiän yhteiskunnassa toimimiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Elinikäisen oppimisen tukeminen on yksi perusopetuksen tavoitteista. Valitsemani teokset ovat monessa koulussa helposti saatavilla. Ne edustavat sekä nuortenkirjallisuuden virallista että epävirallista kaanonia. Nadja Sumasen Rambo (2015) on palkittu kirjallisuuspalkinnoin. Jyri Paretskoin K-15 (2018)on monen poikalukijan oma suosikkiteos. Omassa tutkimuksessani tarkastelen kohdeteosteni poikahahmoja kulttuurisen hegemonisen maskuliinisuuden mallin kautta. Tarkastelen hahmojen diskursiivista toimintaa hegemonisen maskuliinisuuden ja miestutkimuksen Diskurssintutkimus metodina havainnollistaa teosten taustalla vaikuttavia ja teoksen tuottamia käsityksiä maskuliinisuudesta. Opinnäytteeni osoittaa, että molempien kohdeteosteni maskuliinisuuden diskurssia voidaan pitää konservatiivisena. Teosten poikapäähenkilöt toimivat perinteisesti maskuliinisiksi mielletyillä tavoilla. Teosten alkutilanteissa päähenkilöt ovat epäsuosittuja, koulukiusattuja nuoria. He kohtaavat eteensä tulevat vastoinkäymiset ilman mahdollisuutta vaikuttaa tilanteisiinsa. Teosten käännekohta on miehuuskoe, jonka suorittamalla päähenkilöt saavuttavat miesyhteisönsä hyväksynnän. Myös perinteiseen maskuliinisuuteen liittyvä ydinperheen tematiikka voidaan nähdä teoksissani. Molemmat kohdeteosteni päähenkilöt kaipaavat isähahmoa. Kohdeteosteni loppuratkaisut rakentuvat sankarin tai isähahmon löytymisen ympärille. Opinnäytteeni pyrkii osoittamaan, että nuortenkirjallisuus on merkitykseltään rikasta ja ansaitsee paikkansa kirjallisuudentutkimuksen tutkimuskohteena. Opinnäytteeni kaltainen tutkimus edistää, jotta poikiin kohdistuvan lukuhuolen ratkaisua. Tulevaisuuden lukijoita ei tehdä vanhoja keinoja kierrättämällä, vaan uusia ratkaisuja keksimällä.