Terveystiedot henkilövakuuttamisessa
Hokajärvi, Mirja (2024)
Hokajärvi, Mirja
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403132852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403132852
Tiivistelmä
Perinteisesti terveydentilatietoja on käytetty riskin arviointiin, vastuunvalintaan ja hinnoitteluun sekä korvattavuuden ratkaisemiseen. Myös tietyt vakuutussopimukseen tehtävät vakuutusyhtiön riskiä lisäävät muutokset ja asiakkaan sopimusrikkomustilanteet voivat vaatia terveystietojen ja niiden paikkansapitävyyden selvittelyä.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan arkaluontoisten terveystietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä ja sille pitää löytyä erityisperuste. Jotta terveydentilatietoja voidaan käsitellä vakuutusta myönnettäessä, tarvitaan siihen vakuutuksenhakijalta suostumus. Sen sijaan vakuutetun ja korvauksenhakijan terveystietoja voidaan käsitellä tietosuojalain 6.1 §:n mukaan vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi esimerkiksi korvauspalvelussa. Terveystietoja saadaan asiakkaalta itseltä ja asiakkaan suostumuksella suoraan häntä hoitaneilta hoitolaitoksilta. Yleensä asiakkaan suostumus tietojen hankkimiseen pyydetään vakuutus- ja korvaushakemuksella, mutta yhtiö- ja tapauskohtaisesti vaihtelee, kysytäänkö tietoja ensisijaisesti asiakkaalta itseltä vai hoitolaitoksilta.
Terveystietojen käsittelyssä vakuutusyhtiö on rekisterinpitäjänä vastuussa siitä, että se noudattaa ja pystyy osoittamaan noudattavansa tietosuojaperiaatteita ja turvaavansa rekisteröidyn oikeudet. Keskeistä on esimerkiksi kerätä ja käsitellä vain tarpeellisia tietoja, vain ilmoitettuun käsittelytarkoitukseen, säilyttää tietoja sen aikaa, kun siihen on oikeus ja velvollisuus, informoida henkilötietojen käsittelystä läpinäkyvästi ja pyynnöstä antaa asiakkaalle tietoon kaikki hänestä tallennetut tiedot. Lisäksi vakuutusyhtiön tulee huolehtia tietojen luottamuksellisuudesta muun muassa käyttövaltuuksilla, tietojen suojauksella sekä olemalla tarkkana, mille tahoille muun muassa potilaskertomuspyyntöjä osoitetaan, jottei tietoja luovuta perusteettomasti ulkopuolisille. Henkilöstölle pidetään sekä säännöllisiä koulutuksia että jatkuvaa ohjeistusta tietosuoja-asioista ja tietosuojarikkomukset tulee käsitellä asianmukaisesti.
Erilaisen terveys- ja hyvinvointiteknologian avulla voidaan kerätä aiempaa enemmän ja tarkempaa sekä reaaliaikaista dataa asiakkaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Tätä dataa voidaan käyttää vakuutuksen myönnössä tarkempaan riskin arviointiin ja hinnoitteluun. Data kuitenkaan tuskin tulee korvaamaan täysin perinteisiä terveystietoja, kuten terveysselvitystä, vaan toimimaan täydentävä ja tarkentavana tietona. Vakuutuksen voimassaollessa voidaan vakuutukseen liittää erilaisia lisäpalveluita toimien ekosysteemissä teknologioiden ja terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajien kanssa. Vakuutukseen voidaan liittää esimerkiksi hyvinvointisovellus oman hyvinvoinnin seurantaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan antaa henkilökohtaista terveys- ja hyvinvointineuvontaa ja kehittää palveluita, jotka tunnistavat poikkeamia terveydentilassa ja kehottavat asiakkaan tutkimuksiin. Näillä pyritään ohjaamaan ja kannustamaan asiakasta terveellisempiin elämäntapoihin, joilla on pitkällä aikavälillä vaikutus sairastumis- ja kuolleisuusriskiin. Älyvakuutus on näin ollen etu sekä asiakkaalle että vakuutusyhtiölle, jonka riski pienenee ja pienentynyt riski näkynee pitkällä aikavälillä myös korvauskulujen vähentymisenä. Kannusteena voidaan käyttää myös taloudellisia kannustimia, kuten liittää vakuutukseen alennuksia terveys- ja hyvinvointituotteista ja -palveluista. Lisäksi asiakkaita voidaan motivoida palkitsemalla tavoitteiden saavuttamisesta vakuutusmaksun alennuksilla, turvan korotuksella tai muilla palkinnoilla.
Älyvakuuttamisen kehittämisessä on tärkeää huomioida teknologian ja sen tuottaman datan laatu sekä asiakasnäkökulma, jotta onnistutaan kehittämään molempia osapuolia hyödyttävä ja asiakkaita pitkäaikaisesti innostava sekä laajaa asiakasryhmää ja myös vähemmän aktiivisia henkilöitä houkutteleva konsepti. Myös älyvakuuttamisessa tulee ottaa tarkasti huomioon tietosuojasääntely samoin periaattein kuin perinteisessä vakuuttamisessa ja sääntelyn muuttuminen vaatii vakuutusyhtiöltä jatkuvaa käytäntöjen päivitystä.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan arkaluontoisten terveystietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä ja sille pitää löytyä erityisperuste. Jotta terveydentilatietoja voidaan käsitellä vakuutusta myönnettäessä, tarvitaan siihen vakuutuksenhakijalta suostumus. Sen sijaan vakuutetun ja korvauksenhakijan terveystietoja voidaan käsitellä tietosuojalain 6.1 §:n mukaan vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi esimerkiksi korvauspalvelussa. Terveystietoja saadaan asiakkaalta itseltä ja asiakkaan suostumuksella suoraan häntä hoitaneilta hoitolaitoksilta. Yleensä asiakkaan suostumus tietojen hankkimiseen pyydetään vakuutus- ja korvaushakemuksella, mutta yhtiö- ja tapauskohtaisesti vaihtelee, kysytäänkö tietoja ensisijaisesti asiakkaalta itseltä vai hoitolaitoksilta.
Terveystietojen käsittelyssä vakuutusyhtiö on rekisterinpitäjänä vastuussa siitä, että se noudattaa ja pystyy osoittamaan noudattavansa tietosuojaperiaatteita ja turvaavansa rekisteröidyn oikeudet. Keskeistä on esimerkiksi kerätä ja käsitellä vain tarpeellisia tietoja, vain ilmoitettuun käsittelytarkoitukseen, säilyttää tietoja sen aikaa, kun siihen on oikeus ja velvollisuus, informoida henkilötietojen käsittelystä läpinäkyvästi ja pyynnöstä antaa asiakkaalle tietoon kaikki hänestä tallennetut tiedot. Lisäksi vakuutusyhtiön tulee huolehtia tietojen luottamuksellisuudesta muun muassa käyttövaltuuksilla, tietojen suojauksella sekä olemalla tarkkana, mille tahoille muun muassa potilaskertomuspyyntöjä osoitetaan, jottei tietoja luovuta perusteettomasti ulkopuolisille. Henkilöstölle pidetään sekä säännöllisiä koulutuksia että jatkuvaa ohjeistusta tietosuoja-asioista ja tietosuojarikkomukset tulee käsitellä asianmukaisesti.
Erilaisen terveys- ja hyvinvointiteknologian avulla voidaan kerätä aiempaa enemmän ja tarkempaa sekä reaaliaikaista dataa asiakkaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Tätä dataa voidaan käyttää vakuutuksen myönnössä tarkempaan riskin arviointiin ja hinnoitteluun. Data kuitenkaan tuskin tulee korvaamaan täysin perinteisiä terveystietoja, kuten terveysselvitystä, vaan toimimaan täydentävä ja tarkentavana tietona. Vakuutuksen voimassaollessa voidaan vakuutukseen liittää erilaisia lisäpalveluita toimien ekosysteemissä teknologioiden ja terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajien kanssa. Vakuutukseen voidaan liittää esimerkiksi hyvinvointisovellus oman hyvinvoinnin seurantaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan antaa henkilökohtaista terveys- ja hyvinvointineuvontaa ja kehittää palveluita, jotka tunnistavat poikkeamia terveydentilassa ja kehottavat asiakkaan tutkimuksiin. Näillä pyritään ohjaamaan ja kannustamaan asiakasta terveellisempiin elämäntapoihin, joilla on pitkällä aikavälillä vaikutus sairastumis- ja kuolleisuusriskiin. Älyvakuutus on näin ollen etu sekä asiakkaalle että vakuutusyhtiölle, jonka riski pienenee ja pienentynyt riski näkynee pitkällä aikavälillä myös korvauskulujen vähentymisenä. Kannusteena voidaan käyttää myös taloudellisia kannustimia, kuten liittää vakuutukseen alennuksia terveys- ja hyvinvointituotteista ja -palveluista. Lisäksi asiakkaita voidaan motivoida palkitsemalla tavoitteiden saavuttamisesta vakuutusmaksun alennuksilla, turvan korotuksella tai muilla palkinnoilla.
Älyvakuuttamisen kehittämisessä on tärkeää huomioida teknologian ja sen tuottaman datan laatu sekä asiakasnäkökulma, jotta onnistutaan kehittämään molempia osapuolia hyödyttävä ja asiakkaita pitkäaikaisesti innostava sekä laajaa asiakasryhmää ja myös vähemmän aktiivisia henkilöitä houkutteleva konsepti. Myös älyvakuuttamisessa tulee ottaa tarkasti huomioon tietosuojasääntely samoin periaattein kuin perinteisessä vakuuttamisessa ja sääntelyn muuttuminen vaatii vakuutusyhtiöltä jatkuvaa käytäntöjen päivitystä.
