Alamaisia vai osallistuvia kansalaisia kasvattamassa? : Yläkoulun opettajien poliittinen orientaatio ja käsitykset hyvästä kansalaisuudesta
Jaakkola, Julia (2024)
Jaakkola, Julia
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403122818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403122818
Tiivistelmä
Opettajat ovat keskeisiä demokratiakasvatuksen toteuttajia suomalaisissa kouluissa. Demokratiakasvatuksen toteuttamista Suomessa on tutkittu, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt opettajien omat yhteiskunnalliset asenteet. Suomalaisilla opettajilla on laaja autonomia, jonka turvin he toteuttavat omannäköistään opetusta suomalaisissa luokkahuoneissa. Sen vuoksi on tärkeää kohdistaa katse opettajiin ja heidän omiin näkemyksiinsä kansalaisuudesta ja yhteiskunnasta. Tutkielmani keskiössä ovat opettajien yhteiskunnalliset asenteet ja heidän käsityksensä hyvästä kansalaisuudesta.
Kyselyaineisto on kerätty suomalaisilta yläkoulun opettajilta keväällä 2023 (307 vastaajaa). Kyselyssä kysyttiin opettajilta heidän asenteitaan yhteiskuntaa ja demokratiakasvatusta kohtaan. Tutkielmani keskiössä ovat opettajien kansalaisuusnormit ja niihin vaikuttavat tekijät. Tutkin, miten opettajien taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli, opetettava aine, poliittinen kiinnittyminen, poliittiset arvot ja poliittinen osallistuminen selittävät opettajien kansalaisuusnormeja.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneet opettajat ovat poliittisilta arvoiltaan liberaaleja ja sosioekonomisella ulottuvuudella jokseenkin vasemmalle sijoittuvia. Opettajat ovat aktiivisia poliittisia osallistujia ja vahvasti poliittisesti kiinnittyneitä. Poliittisen osallistumisen muodoista suosituinta oli vaikuttaminen ostopäätöksien avulla ja vähäisintä poliittisten puolueiden toimintaan osallistuminen.
Löysin pääkomponenttianalyysissä opettajien keskuudesta neljää kansalaisuusnormia. Ensimmäinen on ympäristöarvoja ja ihmisoikeuksien puolustamista korostava aloitteellinen kansalaisuus. Toinen on tottelevaisuutta ja kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan korostava alamaiskansalaisuus. Kolmas on politiikan seuraamista ja siihen osallistumista korostava tiedostava kansalaisuus. Neljäs on muiden huomioimista ja heikompien auttamista korostava sosiaalisen vastuun kansalaisuus.
Tutkin lineaarisella regressioanalyysillä, mitkä tekijät selittävät opettajien eri kansalaisuusnormeja. Vahvimmaksi selittäväksi tekijäksi nousevat poliittiset arvot. Liberaalit arvot selittävät aloitteellista kansalaisuutta ja sosiaalisen vastuun kansalaisuutta. Konservatiiviset ja oikeistolaiset arvot selittävät alamaiskansalaisuutta. Tiedostavaa kansalaisuutta selittävät vahvimmin poliittisen kiinnittymisen osatekijät, eli poliittinen kiinnostus, sisäinen kansalaispätevyys ja poliittinen luottamus. Sen sijaan iällä ja poliittisella osallistumisella on vain vähäistä selitysvoimaa. Sukupuoli ja opetettava aine eivät selitä yhtäkään kansalaisuusnormia tilastollisesti merkitsevästi, kun muiden tekijöiden vaikutus on kontrolloitu.
Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa kansalaisuusnormeihin vaikuttavista tekijöistä. Opettajan poliittisella orientaatiolla on merkitystä siinä, mitä hän pitää hyvänä kansalaisuutena ja millaiseen kansalaisuuteen hän oppilaitaan kasvattaa. Tulokset antavat lisäpontta opettajankouluttajille, opettajiksi opiskeleville ja jo työelämässä oleville opettajille reflektoida sitä, mitkä ovat kasvatuksen päämäärät ja miten opettajien oma yhteiskunnallinen arvomaailma kasvatukseen mahdollisesti vaikuttaa. Tiedostavan ja kriittisen demokratiakasvatuksen kannalta on tärkeää tunnistaa, mitä ovat ne kansalaisuuden ihanteet, joihin kasvatuksella pyritään. Teachers are key actors in implementing democratic education in Finnish schools. While research has been conducted on the implementation of democratic education in Finland, less attention has been paid to teachers' own attitudes towards societal matters. Finnish teachers have strong autonomy to implement their own teaching in Finnish classrooms. It is therefore important to focus on teachers and their own views on citizenship and society. The focus of my thesis is on teachers' attitudes towards society and their perceptions of good citizenship.
The survey data was collected from Finnish middle school teachers in spring 2023 (307 respondents). In the survey teachers were asked about their attitudes towards societal issues and democracy education. The focus of my study is on teachers' citizenship norms and the factors that influence them. I investigate how teachers' background factors such as age and gender, subject taught, political engagement, political values, and political participation explain teachers' citizenship norms.
The results show that the teachers who responded to the survey are liberal in their political values and somewhat to the left on the socio-economic dimension. Teachers are active political participants and strongly politically engaged. The most popular form of political participation was political consumerism and the least popular was participation in the activities of political parties.
In the principal component analysis, I find four citizenship norms among teachers. The first is engaged citizenship, which emphasizes environmental values and the defending of human rights. The second is subject citizenship emphasizing obedience and respect for authority. The third is informed citizenship that emphasizes following and engaging in political issues. The fourth is socially responsible citizenship, which emphasizes consideration for others and helping the less fortunate.
Using linear regression analysis, I examine which factors explain teachers' different citizenship norms. Political values emerge as the strongest explanatory factor. Liberal values explain engaged citizenship and socially responsible citizenship. Conservative and right-wing values explain subject citizenship. Informed citizenship is most strongly explained by the components of political attachment, i.e. political interest, internal political efficacy, and political trust. In contrast, age and political participation have only limited explanatory power. Gender and subject taught do not explain any of the citizenship norms in a statistically significant way when the effect of other factors is controlled for.
The thesis provides valuable insights into the factors that influence citizenship norms. Teachers' political orientation plays a role in what they consider to be good citizenship and the kind of citizens they educate their students to become. The results provide further impetus for teacher educators, pre-service teachers, and in-service teachers to reflect what the goals of education are and how teachers' own societal values effect their education they provide. For well-reflected and critical democratic education, it is important to identify the ideals of citizenship that pupils are being taught in schools.
Kyselyaineisto on kerätty suomalaisilta yläkoulun opettajilta keväällä 2023 (307 vastaajaa). Kyselyssä kysyttiin opettajilta heidän asenteitaan yhteiskuntaa ja demokratiakasvatusta kohtaan. Tutkielmani keskiössä ovat opettajien kansalaisuusnormit ja niihin vaikuttavat tekijät. Tutkin, miten opettajien taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli, opetettava aine, poliittinen kiinnittyminen, poliittiset arvot ja poliittinen osallistuminen selittävät opettajien kansalaisuusnormeja.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneet opettajat ovat poliittisilta arvoiltaan liberaaleja ja sosioekonomisella ulottuvuudella jokseenkin vasemmalle sijoittuvia. Opettajat ovat aktiivisia poliittisia osallistujia ja vahvasti poliittisesti kiinnittyneitä. Poliittisen osallistumisen muodoista suosituinta oli vaikuttaminen ostopäätöksien avulla ja vähäisintä poliittisten puolueiden toimintaan osallistuminen.
Löysin pääkomponenttianalyysissä opettajien keskuudesta neljää kansalaisuusnormia. Ensimmäinen on ympäristöarvoja ja ihmisoikeuksien puolustamista korostava aloitteellinen kansalaisuus. Toinen on tottelevaisuutta ja kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan korostava alamaiskansalaisuus. Kolmas on politiikan seuraamista ja siihen osallistumista korostava tiedostava kansalaisuus. Neljäs on muiden huomioimista ja heikompien auttamista korostava sosiaalisen vastuun kansalaisuus.
Tutkin lineaarisella regressioanalyysillä, mitkä tekijät selittävät opettajien eri kansalaisuusnormeja. Vahvimmaksi selittäväksi tekijäksi nousevat poliittiset arvot. Liberaalit arvot selittävät aloitteellista kansalaisuutta ja sosiaalisen vastuun kansalaisuutta. Konservatiiviset ja oikeistolaiset arvot selittävät alamaiskansalaisuutta. Tiedostavaa kansalaisuutta selittävät vahvimmin poliittisen kiinnittymisen osatekijät, eli poliittinen kiinnostus, sisäinen kansalaispätevyys ja poliittinen luottamus. Sen sijaan iällä ja poliittisella osallistumisella on vain vähäistä selitysvoimaa. Sukupuoli ja opetettava aine eivät selitä yhtäkään kansalaisuusnormia tilastollisesti merkitsevästi, kun muiden tekijöiden vaikutus on kontrolloitu.
Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa kansalaisuusnormeihin vaikuttavista tekijöistä. Opettajan poliittisella orientaatiolla on merkitystä siinä, mitä hän pitää hyvänä kansalaisuutena ja millaiseen kansalaisuuteen hän oppilaitaan kasvattaa. Tulokset antavat lisäpontta opettajankouluttajille, opettajiksi opiskeleville ja jo työelämässä oleville opettajille reflektoida sitä, mitkä ovat kasvatuksen päämäärät ja miten opettajien oma yhteiskunnallinen arvomaailma kasvatukseen mahdollisesti vaikuttaa. Tiedostavan ja kriittisen demokratiakasvatuksen kannalta on tärkeää tunnistaa, mitä ovat ne kansalaisuuden ihanteet, joihin kasvatuksella pyritään.
The survey data was collected from Finnish middle school teachers in spring 2023 (307 respondents). In the survey teachers were asked about their attitudes towards societal issues and democracy education. The focus of my study is on teachers' citizenship norms and the factors that influence them. I investigate how teachers' background factors such as age and gender, subject taught, political engagement, political values, and political participation explain teachers' citizenship norms.
The results show that the teachers who responded to the survey are liberal in their political values and somewhat to the left on the socio-economic dimension. Teachers are active political participants and strongly politically engaged. The most popular form of political participation was political consumerism and the least popular was participation in the activities of political parties.
In the principal component analysis, I find four citizenship norms among teachers. The first is engaged citizenship, which emphasizes environmental values and the defending of human rights. The second is subject citizenship emphasizing obedience and respect for authority. The third is informed citizenship that emphasizes following and engaging in political issues. The fourth is socially responsible citizenship, which emphasizes consideration for others and helping the less fortunate.
Using linear regression analysis, I examine which factors explain teachers' different citizenship norms. Political values emerge as the strongest explanatory factor. Liberal values explain engaged citizenship and socially responsible citizenship. Conservative and right-wing values explain subject citizenship. Informed citizenship is most strongly explained by the components of political attachment, i.e. political interest, internal political efficacy, and political trust. In contrast, age and political participation have only limited explanatory power. Gender and subject taught do not explain any of the citizenship norms in a statistically significant way when the effect of other factors is controlled for.
The thesis provides valuable insights into the factors that influence citizenship norms. Teachers' political orientation plays a role in what they consider to be good citizenship and the kind of citizens they educate their students to become. The results provide further impetus for teacher educators, pre-service teachers, and in-service teachers to reflect what the goals of education are and how teachers' own societal values effect their education they provide. For well-reflected and critical democratic education, it is important to identify the ideals of citizenship that pupils are being taught in schools.