Kuntien luottamushenkilöjohtajat politiikan ja hallinnon rajavyöhykkeellä

Abstract

Kuntia johtavat Suomessa tyypillisesti kuntajohtajat yhdessä poliittisten johtajien kanssa. Poliittisten johtajien tehtäviä on pitkään hoidettu vapaa-ajalla, esimerkiksi oman työn ohella. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ja yksi kuntajohtamisessa tapahtunut muutos on luottamushenkilöjohtamisen ammattimaistuminen. Ammattimaistuminen koskee pientä joukkoa kuntien kokonaismäärässä, mutta kehitys on kuitenkin merkittävää. Monissa suuremmissa kunnissa on siirrytty joko pormestarimalliin tai otettu käyttöön osa- tai kokoaikaisia luottamushenkilötehtäviä.

Tutkimus yhdistää politiikan ja hallinnon tutkimusta tarkastelemalla kuntajohtamista poliittisen johtamisen eli luottamushenkilöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on politiikan ja hallinnon suhteen tarkastelu. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia menetelmiä ja se pohjautuu neljään osajulkaisuun, jotka yhdessä muodostavat laajempaa ymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin, 1) millaista kuntien poliittinen johtaminen on duaalijohtamisen rajapinnalla ja 2) millainen politiikan ja hallinnon suhde on kunnissa ammattimaisten luottamushenkilöiden näkökulmasta.

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä politiikan ja hallinnon rajapinnasta tarkastelemalla aihetta erityisesti luottamushenkilöiden ja poliittisen johtamisen näkökulmasta. Hallintotieteellisessä tutkimuksessa, erityisesti kuntatutkimuksessa on pitkään painottunut kuntien virkajohdon eli kuntajohtajien näkökulma. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään tietoa ja ymmärrystä kuntien poliittisesta johtamisesta. Tutkimuksessa aihetta tarkastellaan kuitenkin läheisessä yhteydessä kuntien virkajohtamiseen duaalijohtamisen käsitteen avulla. Tutkimus pyrkii täydentämään kuntien johtamisen tutkimusta tarkastelemalla duaalijohtamista poliittisen johtamisen kannalta.

Tutkimuksen keskeiset tulokset muodostuvat politiikan ja hallinnon rajapinnan tarkastelusta. Tutkimus osoittaa, että poliittisen johtamisen vahvistuminen on osa laajempaa hallinnon paradigmojen kehitystä. Viimeaikaisessa hallinnon paradigmojen kehityksessä poliittinen painotus on voimistunut. Kehitys on nähtävissä myös kuntien johtamisessa, erityisesti ammattimaistuneiden luottamushenkilöiden tehtävissä. Myös politiikan ja hallinnon suhteessa on tapahtunut muutoksia. Tässä tutkimuksessa politiikan ja hallinnon suhdetta hahmotetaan violetin vyöhykkeen käsitteen avulla. Violetti vyöhyke kuvaa hallinnon ja politiikan välistä aluetta. Aiemman tutkimuksen mukaan violetti vyöhyke on johtamisalue, jolla sekä politiikan että hallinnon edustajat ovat tehtävässään vierailleet. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että violetilla vyöhykkeellä vierailun sijaan kuntien ammattimaiset luottamushenkilöt ovat asettuneet tehtävänsä kautta violetille vyöhykkeelle pysyvästi. Tämä kuvaa kuntien johtamisessa tapahtunutta roolien muutosta.

Kuntien luottamushenkilöjohtaminen on poliittista johtamista. Tutkimus tuo lisää ymmärrystä siihen, millaista kuntien luottamushenkilöjohtaminen on violetilla vyöhykkeellä. Tämän tutkimuksen perusteella on tunnistettu neljä keskeistä luottamushenkilöjohtamisen piirrettä. Nämä ovat poliittisen roolin vahvistuminen johtamisessa, ammattimaisten luottamushenkilöiden yhdistävä rooli politiikan ja hallinnon välillä, poliittisen johtamisen rajapintojen muutokset sekä poliittisen johtamisen paradoksi, joka ilmenee poliittisen ja virkajohdon roolien lähentymisenä.

Tutkimuksen tulokset saavat pohtimaan, millä tavalla poliittisen johtamisen vahvistuminen vaikuttaa kuntien johtamiseen. Kuntien poliittinen johtaminen näyttäisi ammattimaisten luottamushenkilöiden myötä saaneen uutta tilaa kuntien johtamisessa. Kuntien poliittisten johtajien rooli näyttäytyy yhtenäisyyttä tavoittelevana ja siinä on tunnistettu virkajohtamaisia piirteitä. Kiinnostavaksi kysymykseksi nouseekin se, onko ammattimaisten luottamushenkilöiden rooli vahvistanut poliittista valtaa vai lähentänyt kuntien virkajohtoa ja poliittista johtoa?

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuntien ammattimaiset luottamushenkilöt ovat muuttaneet kuntien johtamista ja duaalijohtamisen suhdetta. Uudenlainen tehtävä on vaatinut kunnissa roolien ja vallanjaon punnintaa. Samaan aikaa on kuitenkin hyvä huomioida, että johtamispainotusten muutokset eivät ulotu kaikkiin kuntiin, vaan ne koskevat niitä kuntia, joissa poliittisen johtamisen roolia on vahvistettu. Osaltaan kehitys on siis johtanut kuntien johtamismallien erilaistumiseen ja erilaisten paikallisten valintojen mahdollistumiseen johtamisessa.

Municipalities in Finland are typically led by municipal managers together with political leaders. Political leaders have traditionally carried out their tasks alongside other work. However, changes are underway, and one change in municipal management is the professionalisation of political leadership. At the moment, professionalisation affects a small group of municipalities, but the development is nevertheless significant. In many larger municipalities, there has been a transition either to the mayoral model, or part-time or full-time political leadership positions.

This study combines research on politics and administration by examining municipal management from the perspective of political leadership. The focus of the study is on examining the relationship between politics and administration. Qualitative methods have been used in the study, which is based on four sub-publications that together form a broader understanding of the topic. The aim of the study is to answer the following questions: 1) what is the nature of political leadership in municipalities at the interface of political and administrative management, and 2) what is the relationship between politics and administration in municipalities from the perspective of professional elected officials?

The study aims to increase understanding of the dynamic interplay between politics and administration, with a particular focus on examining the subject through the lens of elected officials and political leadership. In administrative studies, especially municipal studies, the focus has long been on the perspective of municipal officials. This study seeks to increase knowledge and understanding of municipal political leadership. However, the subject is examined in close connection with municipal officials’ leadership through the concept of dual leadership. The study aims to complement research on municipal management by examining dual leadership from the perspective of political leadership.

The key results of the study arise through examination of the interface between politics and administration. The study shows that the strengthening of political leadership is part of a broader development of governance paradigms. In recent developments in governance paradigms, political emphasis has intensified. This development is also evident in municipal management, especially in the tasks of professional elected officials. There have also been changes in the relationship between politics and administration. In this study, the relationship between politics and administration is conceptualised using the purple zone concept. The purple zone describes the area between governance and politics. According to previous research, the purple zone is an area of leadership where both political and administrative representatives have visited while carrying out their tasks. Based on this study, it appears that instead of just visiting the purple zone, professional elected officials in municipalities have permanently positioned themselves in the purple zone through their tasks. This reflects a change in roles in municipal management.

The study contributes to a deeper understanding of municipal political leadership within the context of the purple zone. Based on this study, four key characteristics of elected official leadership have been identified. These are the strengthening of the political role in leadership, the bridging role of professional elected officials between politics and administration, changes in the interfaces of political leadership, and the paradox of political leadership, which can be seen as the integration of political and administrative roles.

The results of the study have also raised questions about how the strengthening of political leadership affects municipal management. Through professional elected officials, municipal political leadership seems to have gained new space in municipal management. The role of municipal political leaders appears to be one of seeking unity, and administrative features have been identified within it. An interesting question arises as to whether the role of professional elected officials has strengthened political power, or brought municipal officials and political leadership closer to each other.

Based on the study, it can be concluded that professional elected officials in municipalities have changed municipal management and the relationship of dual leadership. The new task has required municipalities to weigh up the roles and power distribution. At the same time, it is important to note that changes in leadership emphasis do not extend to all municipalities but rather affect those municipalities where the role of political leadership has been strengthened. To some extent, this development has led to the differentiation of municipal management models and opportunities for different local choices in management.