Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien adherenssin vahvistaminen

Abstract

Aivoverenkierron häiriöt ovat yksi yleisimmistä kuolleisuutta aiheuttavista sairauksista maailmassa ja sen kustannuksen yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Aivoverenkiertohäiriöiden on myös nähty laskevan jäljellä olevien elinvuosien elämänlaatua enemmän kuin mikään muu sairaus sen aiheuttamien vammojen johdosta. Laitosmuotoisessa lääkinnällisessä kuntoutuksessa pyritään lievittämään aivoverenkiertohäiriöistä tulleita oireita sekä vammoja. Tämän avulla pyritään palauttamaan kuntoutujille mahdollisimman samankaltainen toimintakyky kuin se oli ennen sairastumista, ja parantamaan heidän omatoimisuutta. Kuntoutuksessa kuntoutujalla on tärkeä rooli aktiivisena toimijana sekä vastuunkantajana omasta kuntoutuksestaan, joten on tarpeen tarkastella kuntoutujien adherenssia kuntoutukseen ja sen harjoitteisiin liittyen. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien adherenssia vahvistavia tekijöitä kuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa adherenssiin liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen kirjallisuushaku toteutettiin tietokannoista Medic, Cinahl, Pubmed, Medline Ovid sekä Psycinfo Ovid. Tiedonhaussa hyödynnettiin myös manuaalihakua. Hakusanoina työssä toimi Stroke, Cardiovascular accident, Cerebrovascular incident, Stroke Survivor, Adherence, Patient participation, Patient involvement, Patient engagement, Patient compliance, Patient centered care ja rehabilitation. Sisäänottokriteerinä tutkimuksille olivat: ne oli tehty vuosina 2010–2023, tutkimus vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen, tutkimusten kohderyhmä on sairastanut aivoverenkierron häiriön, tutkimukset ovat saatavilla ilmaisena kokonaistekstinä, tutkimukset ovat suomen tai englanninkielisiä, tutkimukset kohdistuvat johonkin kuntoutusprosessin vaiheeseen ja että tutkimus on alkuperäistutkimus. Työhön valikoitui lopulta 13 tutkimusta katsausta varten, nämä tutkimukset arvioitiin Hawkerin laadunarviointikriteeristön avulla. Tutkimukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Sosiaalinen ja tiedollinen tuki eri lähteistä oli tärkeää adherenssin vahvistamiseksi, ja kuntoutujilla oli myös yksilöllisiä voimanlähteitä, jotka auttoivat adherenssin kehittymisessä. Kuntoutuksen prosessi sekä ympäristö, missä se toteutui, oli tärkeässä roolissa. Adherenssia vahvistavia tekijöitä on useita, ja niitä on tarpeen huomioida kuntoutusprosessin alkutekijöistä lähtien. Yksilöllisellä kuntoutuksen prosessilla ja moniammatillisella yhteistyöllä pystytään vahvistamaan kuntoutujien adherenssia kuntoutukseen, mahdollistaen parempaa mitattua elämänlaatua sekä hoidon tuloksia