"Kerro, mä kuuntelen": Lapsen kuulluksi tuleminen institutionaalisissa kohtaamisissa

Abstract

Lasten hyvinvointi kuuluu kaikille. Lapsi tarvitsee turvallisen toimintaympäristön sekä hyvät ihmissuhteet mahdollistamaan iän ja kehitysvaiheen kannalta suotuisan kasvun ja kehityksen. Vaikka lapsen hyvinvointi on ensisijaisesti vanhempien ja huoltajan vastuulla, lapsiperheet tarvitsevat ammattilaisten tukea kasvatustehtävässä. Tämä korostuu erityisesti ajassa, jossa perheiden hyvinvointia ja voimavaroja koetellaan. Jokaisen lapsen kanssa toimivan aikuisen tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa lapseen. Koska kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen on osa lapsen perustarpeita, joiden tyydyttyminen on olennaista suotuisan kehityksen kannalta, tulee lapsen kohtaavan ammattilaisen mahdollistaa tämän toteutuminen perustyöllään. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan lapsen kuulluksi tulemista kodin ulkopuolisissa institutionaalisissa kohtaamisissa. Tutkimuksen institutionaalisina kohteina olevat varhaiskasvatus, peruskoulu sekä lastensuojelu toimivat tärkeänä osana lapsen arjen toimintaympäristöä. Tarkoituksena on tarkastella ammattilaisen mahdollisuuksia vaikuttaa lapsen kuulluksi tulemiseen sekä perustarpeiden tyydyttymiseen osana arjen perustoimintaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia rooleja lapsen kanssa toimivilla ammattilaisilla on sekä kasvatusinstituutioissa, että lastensuojelussa. Teoriaosuudessa tarkastellaan ihmisen perustarpeita Maslow´n sekä Alderferin tarveteorioiden näkökulmasta, lapsen kasvua instituutioiden kehyksissä sekä ammattilaista oman instituutionsa edustajana. Lapsen oikeuksiin syvennytään kansallisten lakien ja kansainvälisten sopimusten valossa. Tutkielma toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimusaineistona on 13 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimukset koostuvat kansallisista varhaiskasvatuksen, peruskoulun, lastensuojelun sekä sosiaalipedagogiikan tieteellisistä tutkimuksista, jotka ovat julkaistu vuosina 2016–2023. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menettelemällä hyödyntäen luokittelua. Tulokset osoittavat, että lapsen kanssa toimivien ammattilaisten rooli lapsen kuulluksi tulemisen mahdollistajana on kontekstista riippumaton. Tutkielman tulososiossa avataan tutkimustuloksia ammattilaisille muotoutuneiden roolien kautta. Näitä rooleja ovat: Ammattilainen tunnistajana, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistajana, vuorovaikuttajana, kohtaajana ja kuuntelijana sekä turvallisena aikuisena ja päätöksentekijänä. Näiden roolien kautta pyritään tuomaan näkyväksi se, että ammattilaisten perustoimilla on merkittävä vaikutus lapsen perustarpeiden tyydyttymisen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ammattilaisten toiminnassa mahdollistuu lapsen yksilöllinen huomioiminen, mutta se vaatii läsnäoloa, kiinnostusta sekä tilanteiden tunnistamista. Yksilön tilanteen sekä tarpeiden tunnistamisella on vaikutusta lapsen hyvinvoinnin edistämiseen. Tunnistamisen todettiin olevan lähtökohtana ammattilaisen toiminnan mahdollistamiselle. Lapsen osallisuutta ja osallistumista ammattilaiset voivat mahdollistaa eri keinoin ja niissä ammattilaisten tukena ovat pedagogiset ratkaisut sekä erilaiset osallisuutta tukevat menetelmät. Lapsen kohtaamisessa ammattilaisen vuorovaikutus ja kuuntelemisen taidon ymmärrys on merkittävässä asemassa. Tulosten mukaan lapset havainnoivat myös ammattilaisen vuorovaikutusta toisen aikuisen kanssa. Turvallisena aikuisena lapset sanoittivat ammattilaisen, joka tuntee heidät ja toimii oikeudenmukaisesti.