Kotialuetoiminta - uhka vai mahdollisuus? : Lapsen edun toteutuminen kotialueella
Hukka, Satu; Lepikko, Viola (2024)
Hukka, Satu
Lepikko, Viola
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403072749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403072749
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkimme lapsen edun toteutumista kotialuetoimintaa toteuttavissa päiväkodeissa. Kotialuemalli on nimitys uudenlaiselle varhaiskasvatuksen toimintaympäristölle, jossa kaksi lapsiryhmää toimii yhteisissä ryhmätiloissa. Tutkimuksessa keskitymme lapsen edun toteutumiseen osallisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmista. Tutkimme varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä aiheesta, sillä he ovat vastuussa lapsiryhmän toiminnan suunnittelemisesta, toteuttamisesta ja arvioinnista, joten heidän vastuullaan on myös taata lapsen edun toteutuminen ryhmässä.
Tutkimuskysymyksemme ovat: Mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat lapsen edun toteutumisessa kotialuetoiminnassa verrattuna perinteiseen päiväkotiryhmään? Miten lapsen osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi toteutuvat kotialuetoiminnassa verrattuna perinteiseen päiväkotiryhmään varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta?
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu aiemmista tutkimuksista koskien avoimia oppimisympäristöjä sekä lapsen etua, osallisuutta ja psyykkistä hyvinvointia. Perehdymme aikaisempien tutkimuksien pohjalta avoimiin oppimisympäristöihin ja sen hyviin puoliin sekä haasteisiin. Osallisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin osalta tarkastelemme osallisuutta ja psyykkistä hyvinvointia yleisesti käsitteinä sekä varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Hankimme tutkimusaineistomme kyselyn ja syventävien haastattelujen avulla. Lähetimme kyselylomakkeen Tampereella toimivien kotialuetoimintaa toteuttavien päiväkotien johtajille ja lisäksi jaoimme sitä sosiaalisen median ryhmissä. Analyysimenetelmänä käytimme laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa muodostimme aineistosta ilmaisuista seitsemän pääluokkaa, jotka ovat ryhmäkoko, työntekijät, tilat ja oppimisympäristöt, aikataulut, pedagogiikka, osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi.
Tutkimuksemme pohjalta opettajilla on sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä lapsen edun toteutumisesta kotialuetoiminnassa. Kaikki seitsemän pääluokkaa sisältävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Tutkimustuloksemme osoittavat, että lapsen edun toteuttaminen riippuu paljon siitä, miten ja millaisissa tiloissa kotialuetoimintaa toteutetaan. Opettajien näkemyksien mukaan toimiva, lapsen edun mukainen kotialuetoiminta edellyttää siihen suunniteltuja tiloja, työntekijöiden sitoutumista, pienryhmätoimintaa ja aikaa toiminnan suunnittelulle.
Tutkimuskysymyksemme ovat: Mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat lapsen edun toteutumisessa kotialuetoiminnassa verrattuna perinteiseen päiväkotiryhmään? Miten lapsen osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi toteutuvat kotialuetoiminnassa verrattuna perinteiseen päiväkotiryhmään varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta?
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu aiemmista tutkimuksista koskien avoimia oppimisympäristöjä sekä lapsen etua, osallisuutta ja psyykkistä hyvinvointia. Perehdymme aikaisempien tutkimuksien pohjalta avoimiin oppimisympäristöihin ja sen hyviin puoliin sekä haasteisiin. Osallisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin osalta tarkastelemme osallisuutta ja psyykkistä hyvinvointia yleisesti käsitteinä sekä varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Hankimme tutkimusaineistomme kyselyn ja syventävien haastattelujen avulla. Lähetimme kyselylomakkeen Tampereella toimivien kotialuetoimintaa toteuttavien päiväkotien johtajille ja lisäksi jaoimme sitä sosiaalisen median ryhmissä. Analyysimenetelmänä käytimme laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa muodostimme aineistosta ilmaisuista seitsemän pääluokkaa, jotka ovat ryhmäkoko, työntekijät, tilat ja oppimisympäristöt, aikataulut, pedagogiikka, osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi.
Tutkimuksemme pohjalta opettajilla on sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä lapsen edun toteutumisesta kotialuetoiminnassa. Kaikki seitsemän pääluokkaa sisältävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Tutkimustuloksemme osoittavat, että lapsen edun toteuttaminen riippuu paljon siitä, miten ja millaisissa tiloissa kotialuetoimintaa toteutetaan. Opettajien näkemyksien mukaan toimiva, lapsen edun mukainen kotialuetoiminta edellyttää siihen suunniteltuja tiloja, työntekijöiden sitoutumista, pienryhmätoimintaa ja aikaa toiminnan suunnittelulle.