Suomea toisena kielenään opiskelevat lukiolaiset luetunymmärtäjinä : Ääneenajattelututkimus

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suomea toisena kielenään (S2) opiskelevat lukiolaiset prosessoivat lyhyitä suomenkielisiä narratiivisia tekstejä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten S2-opiskelijat muodostivat oikean tilannemallin eli käsityksen tekstin kuvaamasta tilanteesta ja minkälaisia vaikeuksia heillä oli tilannemallin muodostamisessa. Tutkimukseen osallistui 10 lukiolaista S2-opiskelijaa. Tutkimuksessa opiskelijat lukivat lyhyitä muutaman virkkeen pituisia tekstejä, joista puuttui yksi olennainen sana. Opiskelijoiden tehtävänä oli valita neljästä vaihtoehdosta tekstiin sopiva sana. Tehtävien ratkaiseminen edellytti tekstissä kuvatun tilanteen oivaltamista. Opiskelijat tekivät yhteensä 139 tehtävää. Tutkimuksessa käytettiin ääneenajattelumenetelmää eli opiskelijat ajattelivat ääneen tehtäviä tehdessään. Opiskelijoiden ääneenajattelut transkriptioitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Oikean tilannemallin muodostaminen auttoi opiskelijoita vastaamaan luetunymmärtämisen tehtäviin oikein. Kaiken kaikkiaan opiskelijat vastasivat oikein 61,9 % tehtävistä. Kun opiskelijat vastasivat tehtävään oikein, ääneenajattelusta ilmeni oikea tilannemalli (67,4 %), väärä tilannemalli (12,8 %) tai sitä ei ilmennyt lainkaan (19,8 %). Opiskelijat vastasivat myös pääsääntöisesti tehtäviin väärin (60 %:ssa tehtävistä), jos he muodostivat väärän tilannemallin eli eivät oivaltaneet tekstin kuvaamaa tilannetta. Lopuista väärin menneissä tehtävissä (40 %), tilannemalli ei ilmennyt lainkaan opiskelijoiden ääneenajatteluista. Oikean tilannemallin muodostamiselle yhteistä oli relevantin aikaisemman tiedon aktivointi ja käyttäminen, epärelevantin aikaisemman tiedon deaktivoiminen eli sivuuttaminen, relevantti päättely ja oman ymmärtämisen tarkkailu. Tilannemallin muodostumista vaikeuttivat vaikeat tai tuntemattomat sanat, epärelevanttien päätelmien tekeminen ja epäonnistuminen epärelevantin aikaisemman tiedon sivuuttamisessa. Tutkimus osoittaa, että tilannemallin muodostuminen on välttämätöntä syvälliselle luetunymmärtämiselle. Tilannemallin muodostumiselle puolestaan oleellista on relevantin aikaisemman tiedon aktivoituminen ja relevantti päättely. Lisäksi tulokset havainnollistavat aikaisemman tiedon ja kokemusten merkitystä luetunymmärtämisessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksessa käytettyä tehtävätyyppiä ja ääneenajattelumenetelmää voidaan soveltaa S2-opetuksessa luetunymmärtämisen opettamisessa.

This study investigated how upper secondary school students, who has Finnish as a second language (F2), processed short narrative texts in Finnish. The study aimed to clarify how F2 students formed a situation model (i.e., understanding the situation described in the text) when reading short texts and what difficulties they had in forming a situation model. Participants were ten upper secondary school students. Students read short stories with one word missing. The students were asked to select a word that best fits the text from four options. Solving the tasks required in-depth reading comprehension, specifically inferencing, and using prior knowledge. The study employed a think-aloud method that asked students to think aloud while doing the tasks. Altogether, students completed 139 tasks. Students’ think alouds were transcribed and analyzed by employing theory-driven content analysis.

Altogether, students responded to 61.9% of tasks correctly. Forming the right situation model helped the students to respond to the reading comprehension tasks correctly. The correct situation model appeared in 64.4% of think alouds when students responded the task correctly. In the rest of the correct responses, situation model did not appear (19.8%) or the situa-tion model was wrong (12.8%). Students also tended to answer the tasks incorrectly if they formed the wrong situation model (60.0%), and thus, did not realize the situation the text was describing. In the rest of the wrong answers (40%), the situation model did not appear in students’ think alouds. Common reading processes that lead to the right situation model were activating and using relevant prior knowledge, deactivating irrelevant prior knowledge, relevant inferencing and monitoring comprehension. Forming the situational model was hampered by difficult or unfamiliar words, making irrelevant inferences and failing to deactivate irrelevant prior knowledge.

The study shows that forming a situation model is essential for in-depth reading comprehension. In turn, activation of relevant prior knowledge and relevant inferencing are vital for forming a situation model. In addition, the study shows the importance of prior knowledge and experience for reading comprehension. Readers needed to use real-world knowledge and experience to understand the texts used in this study. The study suggests that the task type used in this study and think-aloud method can be applied as a pedagogical tools for teaching deep reading comprehension.