Katsaus sosiaalityöntekijöiden jaksamista edistävistä tekijöistä
Kovanen, Iina (2024)
Kovanen, Iina
2024
Sosiaalityön kandidaattiohjelma, Pori - Bachelor's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403062719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403062719
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tekijöitä, jotka edistävät sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista ja tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista. Tutkimuksen tehtävänä on vastata asetettuun tutkimuskysymykseen, joka on: Mitkä tekijät edistävät sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista? Käsitteenä työhyvinvointi on hyvin laaja ja sitä voidaan lähestyä erilaisista näkökulmista. Tässä tutkielmassa lähestyn aihetta positiivisesta näkökulmasta, joka on aikaisemmassa kirjallisuudessa vähemmän käytetty näkökulma. Aikaisemmat sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia tarkastelevat tutkimukset ovat keskittyneet pahoinvoinnin kysymyksiin ja myönteisestä näkökulmasta aihetta on tutkittu vähemmän.
Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Laadullisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on aiempien tutkimuksien avulla perehtyä valittuun aiheeseen ja tiivistää suuresta määrästä tietoa yhteen tutkimuskysymyksen kannalta olennaisimmat asiat. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan työhyvinvoinnin käsitettä. Työhyvinvoinnin käsite nähdään yleisellä tasolla olevan hyvin monipuolinen ilmiö. Työhyvinvointi ja siihen panostaminen on keskeistä sosiaalityössä, sillä työhön nähdään liittyvän paljon eettistä kuormitusta ja työntekijät ovat kuormittuneempia kuin monilla muilla aloilla. Työhyvinvoinnin käsitettä voidaan tarkastella lisäksi voimavaralähtöisestä näkökulmasta ja siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa työn imu ja positiivinen psykologia. Tämän tutkielman tutkimusaineisto koostuu 10 tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analysoinnissa menetelmänä on käytetty teemoittelua.
Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijät kokevat työssään olevan monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat työssä jaksamista. Tutkielman tulokset jakautuvat viiteen pääteemaan, jotka ovat: työn merkityksellisyys, yksilölliset tekijät, sosiaaliset suhteet ja työyhteisön tuki, johtaminen ja esihenkilön tuki sekä organisaation reunaehdot. Työn merkitykselliseksi kokeminen tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijät kokevat työnsä olevan tehokasta ja vaikuttavaa ja että asiakkaiden tilanteissa tapahtuu positiivisia muutoksia työskentelyn seurauksena. Yksilöllisillä tekijöillä, kuten työntekijän sukupuolella, iällä, siviilisäädyllä, koulutuksella, työkokemuksella ja työsuhteen laadulla oli tutkielman mukaan vaikutusta työssä jaksamiseen. Sosiaaliset suhteet työssä ja toimiva työyhteisö koettiin yhdeksi merkittävimmäksi työssä jaksamista edistäväksi tekijäksi. Johtamistyyli ja esihenkilön tuki olivat myös merkittävässä roolissa työssä jaksamisen kannalta. Myös organisaation reunaehdoilla, kuten riittävillä resursseilla, vaikutusmahdollisuuksilla ja osallistumisella työtä koskevaan päätöksentekoon sekä työnohjauksella nähtiin olevan vaikutusta työssä jaksamiseen.
Sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttaa suuri joukko erilaisia tekijöitä. Työssä jaksamista edistävien tekijöiden tiedostaminen on tärkeää, mutta se ei vielä yksinään riitä. Jotta työssä jaksamista voitaisiin edistää, vaaditaan panostusta työntekijältä itseltään, työyhteisöiltä, johdolta ja esihenkilöiltä sekä erilaisia yhteiskunnallisia toimia ja poliittisia päätöksiä sosiaalityön yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Kun vahvistetaan sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista, vahvistetaan samalla sosiaalityön vaikuttavuutta ja parannetaan asiakastyön laatua.
Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Laadullisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on aiempien tutkimuksien avulla perehtyä valittuun aiheeseen ja tiivistää suuresta määrästä tietoa yhteen tutkimuskysymyksen kannalta olennaisimmat asiat. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan työhyvinvoinnin käsitettä. Työhyvinvoinnin käsite nähdään yleisellä tasolla olevan hyvin monipuolinen ilmiö. Työhyvinvointi ja siihen panostaminen on keskeistä sosiaalityössä, sillä työhön nähdään liittyvän paljon eettistä kuormitusta ja työntekijät ovat kuormittuneempia kuin monilla muilla aloilla. Työhyvinvoinnin käsitettä voidaan tarkastella lisäksi voimavaralähtöisestä näkökulmasta ja siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa työn imu ja positiivinen psykologia. Tämän tutkielman tutkimusaineisto koostuu 10 tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analysoinnissa menetelmänä on käytetty teemoittelua.
Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijät kokevat työssään olevan monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat työssä jaksamista. Tutkielman tulokset jakautuvat viiteen pääteemaan, jotka ovat: työn merkityksellisyys, yksilölliset tekijät, sosiaaliset suhteet ja työyhteisön tuki, johtaminen ja esihenkilön tuki sekä organisaation reunaehdot. Työn merkitykselliseksi kokeminen tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijät kokevat työnsä olevan tehokasta ja vaikuttavaa ja että asiakkaiden tilanteissa tapahtuu positiivisia muutoksia työskentelyn seurauksena. Yksilöllisillä tekijöillä, kuten työntekijän sukupuolella, iällä, siviilisäädyllä, koulutuksella, työkokemuksella ja työsuhteen laadulla oli tutkielman mukaan vaikutusta työssä jaksamiseen. Sosiaaliset suhteet työssä ja toimiva työyhteisö koettiin yhdeksi merkittävimmäksi työssä jaksamista edistäväksi tekijäksi. Johtamistyyli ja esihenkilön tuki olivat myös merkittävässä roolissa työssä jaksamisen kannalta. Myös organisaation reunaehdoilla, kuten riittävillä resursseilla, vaikutusmahdollisuuksilla ja osallistumisella työtä koskevaan päätöksentekoon sekä työnohjauksella nähtiin olevan vaikutusta työssä jaksamiseen.
Sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttaa suuri joukko erilaisia tekijöitä. Työssä jaksamista edistävien tekijöiden tiedostaminen on tärkeää, mutta se ei vielä yksinään riitä. Jotta työssä jaksamista voitaisiin edistää, vaaditaan panostusta työntekijältä itseltään, työyhteisöiltä, johdolta ja esihenkilöiltä sekä erilaisia yhteiskunnallisia toimia ja poliittisia päätöksiä sosiaalityön yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Kun vahvistetaan sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista, vahvistetaan samalla sosiaalityön vaikuttavuutta ja parannetaan asiakastyön laatua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]