Naiseuden monet kasvot : Naiseuden representaatioita kahdessa suomalaisessa 2010-luvun elokuvassa
Ruohonen, Marika (2024)
2024
Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Welfare Policy and Social Research
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403022633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403022633
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään miten naiseutta representoidaan suomalaisissa vuonna 2013 julkaistuissa elokuvissa sekä millaista toimijuutta naishahmoille annetaan. Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolittuneita normeja sekä pohditaan millaisia arvoja ja odotuksia naiseuteen liitetään aineiston elokuvissa. Nainen kuvataan mediassa usein avun tarvitsijana sekä seksuaalisena kohteena. Media rakentaa sekä esittää käsitystä todellisuudesta omilla ehdoillaan ja vaikuttaa siten myös todellisuuteen. Median kautta ihmiset rakentavat käsitystään sukupuolesta. Medialla on iso rooli siinä, että minkälaisia merkityksiä rakennetaan kuvista, sanoista ja symboleista, sekä miten niitä rajataan siihen, mitkä ovat normaaleja sekä odotettuja suku-puolten esityksiä. Naiseuden representaatiot fiktiivisessä elokuvassa kuvastavat yhteiskunnallisia ajatuksia, asenteita, valtasuhteita ja rakenteita.
Tutkielma on laadullinen ja aineisto koostuu Aku Louhimiehen (2013) fiktiivisestä elokuvasta 8-pallo ja Johanna Vuoksenmaan (2013) fiktiivisestä elokuvasta 21 tapaa pilata avioliitto. Tutkimus asettuu feministisen mediatutkimuksen ja visuaalisen kulttuurintutkimuksen kehykseen. Feministinen mediatutkimus pyrkii tekemään sukupuolta näkyväksi sekä tarkastelee muuttuvia valtasuhteita. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntämällä.
Molemmissa aineistoissa naiseutta esitettiin voimakkaasti äitiyden kautta, luoden kuvaa äitiydestä naisen elämään kuuluvana ja naisen elämän täyttymyksenä. Toisaalta naiset itse ha-lusivat rikkoa perinteisiä naiseuteen liittyviä esityksiä tuomalla esiin seksuaalisuuttaan ja itsenäisyyttään sekä ottamalla omiin käsiin oman elämänsä suuntaa. Molemmissa aineistoissa naisia esitettiin myös pääasiassa aktiivisina toimijoina. Naishahmoilla oli juonta eteenpäin vievä rooli, he toimivat aktiivisesti olematta pelkkiä passiivisia sivustakatsojia. Aineistoissa representoitiin naiseutta osana valkoista heteronormatiivista kuvastoa.
Tutkielma on laadullinen ja aineisto koostuu Aku Louhimiehen (2013) fiktiivisestä elokuvasta 8-pallo ja Johanna Vuoksenmaan (2013) fiktiivisestä elokuvasta 21 tapaa pilata avioliitto. Tutkimus asettuu feministisen mediatutkimuksen ja visuaalisen kulttuurintutkimuksen kehykseen. Feministinen mediatutkimus pyrkii tekemään sukupuolta näkyväksi sekä tarkastelee muuttuvia valtasuhteita. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntämällä.
Molemmissa aineistoissa naiseutta esitettiin voimakkaasti äitiyden kautta, luoden kuvaa äitiydestä naisen elämään kuuluvana ja naisen elämän täyttymyksenä. Toisaalta naiset itse ha-lusivat rikkoa perinteisiä naiseuteen liittyviä esityksiä tuomalla esiin seksuaalisuuttaan ja itsenäisyyttään sekä ottamalla omiin käsiin oman elämänsä suuntaa. Molemmissa aineistoissa naisia esitettiin myös pääasiassa aktiivisina toimijoina. Naishahmoilla oli juonta eteenpäin vievä rooli, he toimivat aktiivisesti olematta pelkkiä passiivisia sivustakatsojia. Aineistoissa representoitiin naiseutta osana valkoista heteronormatiivista kuvastoa.