Lastensuojelun sosiaalityöhön motivoivia tekijöitä

Abstract

Lastensuojelu on yksi sosiaalityöntekijöiden työkentistä. Lastensuojelun sosiaalityö kuvataan usein kuormittavana, epäkiitollisena sekä liian vähillä resursseilla tehtävänä työnä. Lastensuojelun sosiaalityön positiivisia näkökulmia on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin työn kuormitustekijöitä. Tämä tuo yhden haasteen positiivisten asioiden esillä oloon. Sosiaalialan opiskelijoiden mielestä lastensuojelun sosiaalityö on mielenkiintoista, osa opiskelijoista hakeutuu sosiaalityön opintoihin lastensuojelutyön vuoksi. Lastensuojelun negatiivinen julkisuuskuva tuo omat haasteensa työn tekemiseen. Lastensuojelulain muutoksilla on tarkoitus poistaa kuormitusta ja mahdollistaa laadukkaampaa työtä, kun asiakkaiden enimmäismäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohden vähennetään 30 asiakkaaseen vuonna 2024. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on tällä hetkellä Suomessa suurta. Tutkielman tarkoituksena on tutkia lastensuojelun sosiaalityön motivaatiotekijöitä. Mitkä positiiviset asiat saavat sosiaalityöntekijät motivoitumaan työhönsä lastensuojelussa? Tutkielma on laadullinen review-katsaus, jonka avulla tarkasteltiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden motivaatiotekijöihin liittyen. Kirjallisuuskatsaukseen on otettu mukaan yhdeksän vertaisarvioitua artikkelia. Aineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysin avulla teemoitellen tulokset neljään pääluokkaan. Sosiaalityöntekijöitä motivoivat tekijät voidaan luokitella seuraaviin luokkiin: omien kykyjen ja ominaisuuksien merkityksellisyys, suhde työkavereihin ja työtiimiin, esihenkilöiden ja työnantajan tuki sekä asiakkaiden kohtaaminen ja muutoksen mahdollistaminen. Tutkielman tulosten mukaan, mikäli sosiaalityöntekijä saa työstään onnistumisen kokemuksia ja nauttii työstään, hän todennäköisemmin pysyy motivoituneena työhönsä eikä vaihda alaa niin herkästi. Asiakkaiden kohtaaminen on työn kannalta merkityksellistä ja näistä kasvokkain tapahtuvista tapaamisista on tärkeää pitää kiinni. Hyvä esihenkilötyö ja johtaminen ovat lastensuojelun sosiaalityössä tärkeitä, jotta haastaviin tilanteisiin saadaan oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyyttä samassa työpaikassa tulisi vahvistaa. Yksi keino tähän voisi olla positiivisten asioiden esiin tuominen ja sen vuoksi positiivisia näkökulmia tulisi tutkia jatkossakin.