Sisäisesti länsimaalainen, ulkoisesti aasialainen: Etnisen identiteetin ja kuulumisen kokemuksen moniulotteisuus Aasiasta adoptoitujen elämässä

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen review-tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka Aasiasta adoptoitujen etnisen identiteetin ja kuulumisen kokemuksen moniulotteisuus näyttäytyy heidän elämässään, ja mitkä asiat tähän vaikuttavat. Tutkielma lähtee olettamuksesta, jonka mukaan identiteetin ja kuulumisen kokemuksen muodostumiseen liittyy ulkomailta adoptoitujen kohdalla usein erityisiä haasteita. Tutkielman avulla pyritään havainnollistamaan adoptoitujen kokemusmaailmaa tavalla, josta olisi hyötyä adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijöille ja adoptiovanhemmille, jotta he puolestaan voisivat tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet adoptoidun lapsen identiteetin muodostamisen tueksi.

Tutkimusaihetta taustoitetaan käsittelemällä kansainvälisen adoption määritelmää, historiaa ja nykytilaa, sekä avaamalla etnisen identiteetin ja kuulumisen käsitteitä sekä näihin liittyviä oheiskäsitteitä. Tutkielman aineisto koostuu 13 kansainvälisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joita analysoidaan teemoittelun keinoin.

Aineiston analyysin tulokset osoittavat, että Aasiasta adoptoitujen kokemuksissa toistuu viidenlaisia, usein päällekkäinkin ilmeneviä teemoja etniseen identiteettiin ja kuulumisen kokemukseen liittyen. On tavallista, että etenkin lapsuudessa adoptoituja yhdistää kokemus omasta valkoisuudesta. Tätä kokemusta haastavat esimerkiksi rasismi ja mikroaggressiot, jotka saavat adoptoidun tuntemaan ulkopuolisuutta valkoisessa asuinmaassaan. Kiinnostuksen herätessä omaa taustaa kohtaan moni kokee ulkopuolisuutta myös synnyinmaansa kulttuuria kohtaan. Tavallisesti varhaisnuoruudessa moni alkaa tutustua synnyinmaansa kulttuuriin, mikä tuo mukanaan yhteenkuuluvuuden tunnetta synnyinmaan kulttuuria tai muita aasialaisia kohtaan. Kuulumisen tunteen saavuttamisesta huolimatta adoptoidut kokevat samanaikaisesti myös, etteivät he oikeastaan kuulu minnekään.

Tulosten valossa etninen identiteetti ja kuulumisen kokemus näyttäytyvät moniulotteisina ja jatkuvaa sisäistä uudelleenmäärittelyä vaativina. Tulokset osoittavat, että adoptoidut hyötyisivät oikea-aikaisesta tuesta etnisyyttä ja identiteettiä koskevissa kysymyksissä. Valtaosa kokee jääneensä vaille tällaista tukea. Lähtökohdat adoptoidun yhtenäiselle kaksikulttuuriselle identiteetille näyttäisivätkin olevan etnisessä sosialisaatiossa ja erityisesti ”rodullisessa” tietoisuudessa, jotka adoptioneuvonnan ja adoptiovanhemmiksi haluavien olisi tärkeää sisäistää jo ennen lapsen saapumista perheeseen.