AO-luokituksen luotettavuus pertrokanteeristen murtumien arvioinnissa ja eri murtumatyyppien esiintyvyys
Nissinen, Minna (2024)
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403042657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403042657
Tiivistelmä
Lonkkamurtumat muodostavat kansanterveydellisesti merkittävän ongelman, joka liittyy toimintakyvyn heikkenemiseen ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Tyypillisesti lonkkamurtuma syntyy kaatumisen seurauksena ja riskitekijöitä ovat korkea ikä, heikentynyt liikuntakyky ja lihasheikkous. Koska väestö ikääntyy, lonkkamurtumien ilmaantuvuuden ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan.
Pertrokanteeristen lonkkamurtumien luokittelussa käytetään AO-luokitusta, joka on laajasti käytössä oleva murtumien luokitusjärjestelmä. Murtuman luokitus ohjaa potilaan hoitolinjaa, joka voi olla kirurginen tai konservatiivinen. Kliinisessä työssä käytetyn luokitusjärjestelmän tulisi tuottaa mahdollisimman samanlaisia tuloksia joka kerta, kun yksi tai useampi lääkäri tarkastelee röntgenkuvia. AO-luokitusta koskevissa aiemmissa tutkimuksissa arvioijien välinen luotettavuus on vaihdellut keskinkertaisen ja huomattavan yhteneväisyyden välillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2014–2020 hoidetuista potilaista. Potilaat olivat keski-iältään 80 vuotta ja aineistossa naisia oli 72 %. Yleisimmät perussairaudet olivat verenpainetauti (57 %), dementia (33 %) ja diabetes (19 %). Kaksi tutkijaa arvioivat itsenäisesti röntgenkuvat (n = 1273) AO-luokituksen perusteella, minkä jälkeen saatuja luokitustuloksia verrattiin keskenään. Arvioijien väliselle luotettavuudelle määritettiin Cohenin kappan (κ) arvo, joka on yleisesti käytetty mitta kahden arvioijan välisen luotettavuuden arvioinnissa. Lisäksi aineistosta kerättiin tietoa eri murtumatyyppien esiintyvyydestä.
Tutkimuksessa arvioijien välisen havainnoinnin yhteneväisyydeksi saatiin tulos κ=0,46, joka vastaa keskinkertaista yhteneväisyyttä. Yleisimmät murtumatyypit olivat A1.2, A1.3 ja A2.3., joista kaksi ensimmäistä ovat ei-pirstaleisia murtumia ja jälkimmäinen on pirstalemurtuma. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin linjassa aiemman aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Tämän perusteella voidaan päätellä, että AO-luokitus on melko luotettava, kun röntgenkuvia arvioi kaksi arvioijaa.
Pertrokanteeristen lonkkamurtumien luokittelussa käytetään AO-luokitusta, joka on laajasti käytössä oleva murtumien luokitusjärjestelmä. Murtuman luokitus ohjaa potilaan hoitolinjaa, joka voi olla kirurginen tai konservatiivinen. Kliinisessä työssä käytetyn luokitusjärjestelmän tulisi tuottaa mahdollisimman samanlaisia tuloksia joka kerta, kun yksi tai useampi lääkäri tarkastelee röntgenkuvia. AO-luokitusta koskevissa aiemmissa tutkimuksissa arvioijien välinen luotettavuus on vaihdellut keskinkertaisen ja huomattavan yhteneväisyyden välillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2014–2020 hoidetuista potilaista. Potilaat olivat keski-iältään 80 vuotta ja aineistossa naisia oli 72 %. Yleisimmät perussairaudet olivat verenpainetauti (57 %), dementia (33 %) ja diabetes (19 %). Kaksi tutkijaa arvioivat itsenäisesti röntgenkuvat (n = 1273) AO-luokituksen perusteella, minkä jälkeen saatuja luokitustuloksia verrattiin keskenään. Arvioijien väliselle luotettavuudelle määritettiin Cohenin kappan (κ) arvo, joka on yleisesti käytetty mitta kahden arvioijan välisen luotettavuuden arvioinnissa. Lisäksi aineistosta kerättiin tietoa eri murtumatyyppien esiintyvyydestä.
Tutkimuksessa arvioijien välisen havainnoinnin yhteneväisyydeksi saatiin tulos κ=0,46, joka vastaa keskinkertaista yhteneväisyyttä. Yleisimmät murtumatyypit olivat A1.2, A1.3 ja A2.3., joista kaksi ensimmäistä ovat ei-pirstaleisia murtumia ja jälkimmäinen on pirstalemurtuma. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin linjassa aiemman aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Tämän perusteella voidaan päätellä, että AO-luokitus on melko luotettava, kun röntgenkuvia arvioi kaksi arvioijaa.