Skitsofreeninen sukupuoli: Eturauhassyöpään hormonihoitoja saaneiden feminiiniset teot ja toistot hegemonisen maskuliinisuuden territoriona
Vaakanainen, Sasu (2024)
Vaakanainen, Sasu
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403012621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403012621
Tiivistelmä
Eturauhassyövän hormonihoidoista voi seurata sairastuneelle esimerkiksi erektiokyvyn väliaikainen tai lopullinen katoaminen ja naistapaisten rintojen kasvua (Käypä hoito 2023). Sukupuolen tiedostavassa eturauhassyöpätutkimuksessa onkin havaittu, että eturauhassyövän oireet ja sen hoitojen sivuvaikutukset voivat aiheuttaa sairastuneelle kokemuksen miehuuden menettämisestä (mm. Donovan ym. 2015, Muermann & Wassersug 2022, Pietilä ym. 2018). Erityisesti ne sairastuneet, joiden suhde hegemoniseen maskuliinisuuteen on joustamaton, vaikuttavat kärsivän eturauhassyövän aiheuttamista muutoksista muita sairastuneita enemmän (Gentili ym. 2022). Tutkimus eturauhassyöpään sairastuneiden sukupuolitetuista kokemuksista keskittyykin miehuuden, maskuliinisuuden ja hegemonisen maskuliinisuuden käsitteisiin.
Tutkin tässä opinnäytetyössä eturauhassyöpään hormonihoitoja saaneiden feminiinisyyksiä. Teoreettisena viitekehyksenäni on sekä Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta että Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teoria halutuotannosta. Butlerin (2007; 2011) filosofiassa sukupuoli tuotetaan teoilla ja toistoilla. Sukupuolen toistaminen kätkee taakseen sen, että sukupuolitetut kehot ovat diskursiivisesti rakentuneita. Täydennän Butlerin teoriaa Deleuzen ja Guattarin (2022) filosofialla. Sukupuolitetut kehot koostuvat halutuotannossa tietynlaisiksi, koska koostumista rajoittavat halun virtoja ohjaavat yhteiskunnalliset koneet.
Tutkielmaani ohjaavat kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, miten sairastuneet torjuvat eturauhassyövän ja hormonihoitojen aiheuttamia naisellistavia muutoksia. Toiseksi kysyn, kuinka feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset rakentavat miehuutta. Kolmas tutkimuskysymykseni on, mitä uutta syntyy prosessissa, jossa feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset vuorovaikuttavat ideaaliseksi mieheksi tulemisen prosessin kanssa. Aineistonani on kymmenen Eturauhassyövän hoidon jälkeinen elämänlaatu: lomakeaineistoja ja haastatteluja hyödyntävä seurantatutkimus (QPro3) -tutkimushankkeen yhteydessä vuosina 2021 ja 2022 toteutettua teemahaastattelua. Käytän aineiston analyysimenetelmänä narratiivis-diskursiivista metodia.
Sairastuneet torjuivat eturauhassyövän ja hormonihoitojen aiheuttamia naisellistavia muutoksia esimerkiksi omaksumalla stoalaisen asenteen sairautta kohtaan ja toistamalla, ettei sairaus ole vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa. Naisellistavia kehollisia muutoksia, kuten naistapaisten rintojen kasvua ja erektiokyvyn heikkenemistä, torjuttiin muun muassa liikunnalla ja lääkkeillä. Samanaikaisesti sairastuneet rakensivat tiedostamatta ja kyseenalaistamatta miehuuden performanssiaan feminiinisillä teoilla, toistoilla ja kehollisilla muutoksilla. Feminiinisyydet ja maskuliinisuudet voivatkin aineistoni perusteella olla ristiriidattomasti osa hegemonista maskuliinisuutta. Prosessissa, jossa feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset vuorovaikuttavat ideaalin miehuuden kanssa, ei kuitenkaan synny mitään uutta.
Tutkin tässä opinnäytetyössä eturauhassyöpään hormonihoitoja saaneiden feminiinisyyksiä. Teoreettisena viitekehyksenäni on sekä Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisuudesta että Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teoria halutuotannosta. Butlerin (2007; 2011) filosofiassa sukupuoli tuotetaan teoilla ja toistoilla. Sukupuolen toistaminen kätkee taakseen sen, että sukupuolitetut kehot ovat diskursiivisesti rakentuneita. Täydennän Butlerin teoriaa Deleuzen ja Guattarin (2022) filosofialla. Sukupuolitetut kehot koostuvat halutuotannossa tietynlaisiksi, koska koostumista rajoittavat halun virtoja ohjaavat yhteiskunnalliset koneet.
Tutkielmaani ohjaavat kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, miten sairastuneet torjuvat eturauhassyövän ja hormonihoitojen aiheuttamia naisellistavia muutoksia. Toiseksi kysyn, kuinka feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset rakentavat miehuutta. Kolmas tutkimuskysymykseni on, mitä uutta syntyy prosessissa, jossa feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset vuorovaikuttavat ideaaliseksi mieheksi tulemisen prosessin kanssa. Aineistonani on kymmenen Eturauhassyövän hoidon jälkeinen elämänlaatu: lomakeaineistoja ja haastatteluja hyödyntävä seurantatutkimus (QPro3) -tutkimushankkeen yhteydessä vuosina 2021 ja 2022 toteutettua teemahaastattelua. Käytän aineiston analyysimenetelmänä narratiivis-diskursiivista metodia.
Sairastuneet torjuivat eturauhassyövän ja hormonihoitojen aiheuttamia naisellistavia muutoksia esimerkiksi omaksumalla stoalaisen asenteen sairautta kohtaan ja toistamalla, ettei sairaus ole vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa. Naisellistavia kehollisia muutoksia, kuten naistapaisten rintojen kasvua ja erektiokyvyn heikkenemistä, torjuttiin muun muassa liikunnalla ja lääkkeillä. Samanaikaisesti sairastuneet rakensivat tiedostamatta ja kyseenalaistamatta miehuuden performanssiaan feminiinisillä teoilla, toistoilla ja kehollisilla muutoksilla. Feminiinisyydet ja maskuliinisuudet voivatkin aineistoni perusteella olla ristiriidattomasti osa hegemonista maskuliinisuutta. Prosessissa, jossa feminiiniset teot, toistot ja keholliset muutokset vuorovaikuttavat ideaalin miehuuden kanssa, ei kuitenkaan synny mitään uutta.