EU Lobbying Through Everyday Practices : An ethnographic study on relational power in transnational in-house EU lobbying in Helsinki and Brussels 2017–2020
Mikkonen, Salla (2024)
Mikkonen, Salla
Tampere University
2024
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3351-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3351-5
Tiivistelmä
Vaikka EU lobbausta on tutkittu laajasti, arjen käytännöistä ja siitä, miten lobbarit ne ymmärtävät, tiedetään yllättävän vähän. Tämä väitöskirjatutkimus pyrkii ymmärtämään kansalaisjärjestöissä (NGO), ammattiliitoissa ja ammatillisisä yhdistyksissä (UA) ja talous- ja elinkeinoyhdistyksissä (TB) työskentelevien lobbareiden näkökulmasta EU-lobbauksen käytäntöjä Helsingissä ja Brysselissä, kun Euroopan vihreä kehityksen ohjelma oli syntymässä vuosina 2017–2020.
Kansainvälisen politiikan tutkimusalalla käytäntöihin pohjautuvan tutkimuksen potentiaali on jäänyt suurelta osin huomiotta tutkittaessa EU:n lobbausta. Pohjautuen aiempaan alan käytäntötutkimukseen kansainvälisessä politiikassa, joka osoittaa, miten paitsi intressit ja maailmankatsomukset, myös käytännöt tekevät maailmanpolitiikkaa, tutkimuksen argumentti on, että käytännöt konstituoivat valtaa tehdä transnationaalia EU-lobbausta. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun pohjautuessa Bourdieu-lähtöiseen käytäntötutkimukseen, tutkimus kehittää teoreettista lähestymistapaa ymmärtää suhteellista valtaa EU-lobbauksessa kansainvälisen politiikan tutkimuskentällä. Empiiriset havainnot siitä, miten käytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta puolestaan tuovat uutta keskeistä näkemystä transnationalismin, lobbaus tyylin ja suhteellisen vallan tutkimiseen EU-lobbauksessa. Metodologisesti tutkimus edistää EU-tutkimusta tarkastelemalla käytäntöjä jäsenvaltioissa ja Brysselissä valtioiden rajat ylittävällä etnografisella tutkimuksella.
Tämän tutkimuksen kolme tutkimuskysymykset ovat: Miten in-house- lobbareiden habitus ja EU-lobbauksen transnationaalisuus linkittyvät valtaan tehdä EU lobbausta? Mitkä materiaaliset ja symboliset resurssit konstituoivat valtaa tehdä in-house EU-lobbausta? Sekä lopuksi, mille pohjautuu ”tunne EU-lobbauksesta” ja miten ulossulkeminen näyttäytyy transnationaalissa EU-lobbauksessa? Shadowing-seurannalla, passiivisella havainnoinnilla ja haastattelemalla kerätty etnografinen tutkimusaineisto koostuu Helsingissä ja Brysselissä toteutetun transnationaalisen kenttätyön aikana kerätystä havainnointiaineistosta, 59 puolistrukturoidusta haastattelusta ja tutkimuspäiväkirjojen muistiinpanoista.
Tutkimus osoittaa, kuinka EU-lobbareiden habituksessa oleellista on tunne mukanaolosta ja asema, josta voi tehdä EU-lobbausta ja ymmärtää EU-politiikkaa ilman ilmeistä osallistumista. Lisäksi erilaiset dispositiot EU-lobbauksessa (in-house-lobbarit, konsulttilobbarit ja päättäjät) ovat ennemminkin suhteellisia kuin erottavia, kun aiempi kokemus EU-lobbauksesta ja muutokset asemassa otetaan huomioon pitkällä aikavälillä.
Tutkimus tuo lisäksi esille, miten EU-lobbaus liittyy läheisesti EU:n politiikkaan. Oleellista EU-lobbauksessa onkin sopeutuminen EU-politiikan ajankohtaiseen nykytilaan ja EU-lobbauksen organisointi valtioiden rajat ylittävästi, jotta mukanaolo jäsenmaissa ja Brysselissä on relevanttia. Ajoittamisen ja tilallisuuden tarkastelu osoittaa kuitenkin, että EU- lobbauksen käytäntöjä ei voi ymmärtää pelkästään EU-politiikan näkökulmasta. Ajoitus EU-lobbauksessa linkittyy vahvasti siihen, mikä on kulloinkin EU-politiikassa ajankohtaista. EU-lobbaus tapahtuu nimittäin hiukan etukäteen ja pohjautuu jatkuvaan, pitkän tähtäimen mukanaoloon. Lisäksi EU:n lobbauksen tilallisuuden analysointi osoittaa, miten lobbareiden keskinäinen kanssakäyminen liittyy julkiseen ja suljettujen ovien takana tapahtuvaan EU-lobbaukseen. Näin ollen keskittyminen vain päättäjille näkyviin käytäntöihin paljastaa pelkästään osan EU-lobbauksesta.
Tutkimalla suhteellisia resursseja tutkimus osoittaa, miten kyky tehdä in-house EU-lobbausta edellyttää taloudellisia resursseja, jotta EU lobbaus on mahdollista organisoida transnationaalisti. Lisäksi oleellista on transnationaali kokemus eri lobbauksen dispositioista, relevantti asema tunnustetussa organisaatiossa ja sopiva asema hierarkiassa (kulttuurinen pääoma) sekä kyvykkyys saavuttaa epävirallista tietoa verkostojen kautta (sosiaalinen pääoma). Mikä tärkeintä, luottamuksen voittaminen ja ylläpitäminen (symbolinen pääoma) on oleellista kompetentissa EU-lobbauksessa ja luottamus konstituoi valtasuhteita transnationaalissa EU lobbauksessa.
Lobbareiden ja päättäjien jakama ymmärrys kompetentista EU-lobbauksesta on kuitenkin myös ulossulkeva. EU-lobbauksen ollessa vakiintunut tapa tulla kuulluksi EU:n päätöksenteossa, osaamattomuus EU-lobbauksen käytännöissä voi johtaa siihen, että osaamattomasti lobattu intressi ei tule kuulluksi. Tutkimus tuokin kokonaisuudessa esille sen, että merkitystä ei ole vain tiedon relevanssilla vaan myös lobbauskäytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta. Merkittävää nimittäin on miten, milloin ja kuka lobbaa. Näin ollen EU-lobbauksessa on lopulta kyse kyvykkyydestä transnationaaliin EU-lobbaukseen pitkällä aikavälillä.
Kansainvälisen politiikan tutkimusalalla käytäntöihin pohjautuvan tutkimuksen potentiaali on jäänyt suurelta osin huomiotta tutkittaessa EU:n lobbausta. Pohjautuen aiempaan alan käytäntötutkimukseen kansainvälisessä politiikassa, joka osoittaa, miten paitsi intressit ja maailmankatsomukset, myös käytännöt tekevät maailmanpolitiikkaa, tutkimuksen argumentti on, että käytännöt konstituoivat valtaa tehdä transnationaalia EU-lobbausta. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun pohjautuessa Bourdieu-lähtöiseen käytäntötutkimukseen, tutkimus kehittää teoreettista lähestymistapaa ymmärtää suhteellista valtaa EU-lobbauksessa kansainvälisen politiikan tutkimuskentällä. Empiiriset havainnot siitä, miten käytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta puolestaan tuovat uutta keskeistä näkemystä transnationalismin, lobbaus tyylin ja suhteellisen vallan tutkimiseen EU-lobbauksessa. Metodologisesti tutkimus edistää EU-tutkimusta tarkastelemalla käytäntöjä jäsenvaltioissa ja Brysselissä valtioiden rajat ylittävällä etnografisella tutkimuksella.
Tämän tutkimuksen kolme tutkimuskysymykset ovat: Miten in-house- lobbareiden habitus ja EU-lobbauksen transnationaalisuus linkittyvät valtaan tehdä EU lobbausta? Mitkä materiaaliset ja symboliset resurssit konstituoivat valtaa tehdä in-house EU-lobbausta? Sekä lopuksi, mille pohjautuu ”tunne EU-lobbauksesta” ja miten ulossulkeminen näyttäytyy transnationaalissa EU-lobbauksessa? Shadowing-seurannalla, passiivisella havainnoinnilla ja haastattelemalla kerätty etnografinen tutkimusaineisto koostuu Helsingissä ja Brysselissä toteutetun transnationaalisen kenttätyön aikana kerätystä havainnointiaineistosta, 59 puolistrukturoidusta haastattelusta ja tutkimuspäiväkirjojen muistiinpanoista.
Tutkimus osoittaa, kuinka EU-lobbareiden habituksessa oleellista on tunne mukanaolosta ja asema, josta voi tehdä EU-lobbausta ja ymmärtää EU-politiikkaa ilman ilmeistä osallistumista. Lisäksi erilaiset dispositiot EU-lobbauksessa (in-house-lobbarit, konsulttilobbarit ja päättäjät) ovat ennemminkin suhteellisia kuin erottavia, kun aiempi kokemus EU-lobbauksesta ja muutokset asemassa otetaan huomioon pitkällä aikavälillä.
Tutkimus tuo lisäksi esille, miten EU-lobbaus liittyy läheisesti EU:n politiikkaan. Oleellista EU-lobbauksessa onkin sopeutuminen EU-politiikan ajankohtaiseen nykytilaan ja EU-lobbauksen organisointi valtioiden rajat ylittävästi, jotta mukanaolo jäsenmaissa ja Brysselissä on relevanttia. Ajoittamisen ja tilallisuuden tarkastelu osoittaa kuitenkin, että EU- lobbauksen käytäntöjä ei voi ymmärtää pelkästään EU-politiikan näkökulmasta. Ajoitus EU-lobbauksessa linkittyy vahvasti siihen, mikä on kulloinkin EU-politiikassa ajankohtaista. EU-lobbaus tapahtuu nimittäin hiukan etukäteen ja pohjautuu jatkuvaan, pitkän tähtäimen mukanaoloon. Lisäksi EU:n lobbauksen tilallisuuden analysointi osoittaa, miten lobbareiden keskinäinen kanssakäyminen liittyy julkiseen ja suljettujen ovien takana tapahtuvaan EU-lobbaukseen. Näin ollen keskittyminen vain päättäjille näkyviin käytäntöihin paljastaa pelkästään osan EU-lobbauksesta.
Tutkimalla suhteellisia resursseja tutkimus osoittaa, miten kyky tehdä in-house EU-lobbausta edellyttää taloudellisia resursseja, jotta EU lobbaus on mahdollista organisoida transnationaalisti. Lisäksi oleellista on transnationaali kokemus eri lobbauksen dispositioista, relevantti asema tunnustetussa organisaatiossa ja sopiva asema hierarkiassa (kulttuurinen pääoma) sekä kyvykkyys saavuttaa epävirallista tietoa verkostojen kautta (sosiaalinen pääoma). Mikä tärkeintä, luottamuksen voittaminen ja ylläpitäminen (symbolinen pääoma) on oleellista kompetentissa EU-lobbauksessa ja luottamus konstituoi valtasuhteita transnationaalissa EU lobbauksessa.
Lobbareiden ja päättäjien jakama ymmärrys kompetentista EU-lobbauksesta on kuitenkin myös ulossulkeva. EU-lobbauksen ollessa vakiintunut tapa tulla kuulluksi EU:n päätöksenteossa, osaamattomuus EU-lobbauksen käytännöissä voi johtaa siihen, että osaamattomasti lobattu intressi ei tule kuulluksi. Tutkimus tuokin kokonaisuudessa esille sen, että merkitystä ei ole vain tiedon relevanssilla vaan myös lobbauskäytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta. Merkittävää nimittäin on miten, milloin ja kuka lobbaa. Näin ollen EU-lobbauksessa on lopulta kyse kyvykkyydestä transnationaaliin EU-lobbaukseen pitkällä aikavälillä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4894]