Työhyvinvoinnin johtaminen suomalaisissa tilintarkastusyhteisöissä : Kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta kiirekaudella

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvoinnin johtamista tilintarkastusalalla. Työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka pyrkii parantamaan työntekijöiden työhyvinvointia ja ehkäisemään työpahoinvointia, kuten työuupumusta. Tilintarkastusalalla on monia tunnistettuja työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä, kuten kevään kiirekausi, jolloin aikapaine on äärimmillään sekä työn kuormittavuus, mikä johtuu esimerkiksi työn vaativuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda tietoa siitä, miten työhyvinvointia johdetaan suomalaisissa tilintarkastusyhtiöissä etenkin kevään kiirekauden aikana. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia työhyvinvoinnin johtamisen haasteita tilintarkastusalalla koetaan. Työhyvinvoinnista tilintarkastusalalla ei ole juurikaan aiempaa tutkimusta johtamisen näkökulmasta. Sen sijaan tilintarkastusalalla koettua työhyvinvointia on tutkittu paljon aiemmin ja keskeisenä löydöksenä todettu kiirekauden negatiivinen vaikutus työhyvinvoinnille. Tutkimuksen tavoitteena on vastata tähän tutkimusaukkoon ja luoda kokonaisvaltaista kuvaa siitä, millaisia työhyvinvoinnin johtamisen keinoja on jo käytössä ja miten työhyvinvoinnin johtamista tilintarkastusalalla voisi vielä kehittää, jotta organisaatiot pystyisivät tukemaan henkilöstön työhyvinvointia etenkin haasteellisen kiirekauden aikana. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, empiirinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta tilintarkastusalalla esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevää henkilöä eri kokoisista organisaatioista. Haastattelu oli tyyliltään teemahaastattelu ja saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen keskeisimmät teoriat ovat Työhyvinvoinnin johtamisen porras -malli, JD/R-malli sekä Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen -hanke, joihin peilaten aineistoa lähdettiin analysoimaan. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että työhyvinvoinnin johtamisen taso vaihtelee suuresti eri organisaatioiden välillä. Suurimmat erot näkyvät työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmallisuudessa, henkilöstön osallistamisessa sekä esihenkilöiden omassa osaamisessa. Kiirekaudella työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa olevan hyvin reaktiivista ja tarvelähtöistä toimintaa ja keskeiset työhyvinvointiin esihenkilön vaikutuspiirissä olevat tekijät ovat organisaation tavat toimia sekä johtaminen. Esihenkilöt tunnistivat paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden voimavaroihin, mutta myös työn vaatimuksiin. Työhyvinvoinnin johtamisen suurimmat haasteet ovat aineiston perusteella kiirekausi ja alan kausiluonteisuus, työvoiman saaminen ja vaihtuvuus sekä esihenkilöiden niukat aikaresurssit, jotka johtuvat siitä, että esihenkilöt itsekin ovat tarkastustyössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tilintarkastusalalla on paljon työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista haastavia tekijöitä, mutta myös paljon vaikutusmahdollisuuksia. Kaikkia vaikutusmahdollisuuksia ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, koska esihenkilöt itsekin ovat kovin kiireisiä etenkin kiirekaudella. Keskeiset kehityskohteet ovat työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmallisuuden kehittäminen sekä proaktiivisen reagoinnin lisääminen. Nämä molemmat ovat avainasemassa henkilöstön hyvinvoinnin turvaamisessa myös kiirekauden aikana.