Sosiaali- ja terveydenhuollon ja vammaispalvelujen reformit ja suuntaukset vammaispalvelujen tuotannossa : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen Review -tutkimus, jossa pyritään metodinsa kautta kuvailemaan ja kartoittamaan, millaista kirjallisuutta on olemassa sosiaali- ja terveydenhuollon reformeista, vammaispalvelujen reformeista, palvelujen integraatiosta ja vammaispalvelujen tuotannosta. Kandidaatintutkielman ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja vammaispalvelujen reformeja, integraatiota, sekä vammaispalvelujen tuotantoa reformin jälkeen. Toisena tavoitteena on selvittää, millainen asema sosiaalityöllä ja vammaispalveluilla on reformeissa ja millaisia kokemuksia on reformeista. Toiselle tavoitteelle alisteisena tavoitteena on etsiä malleja tai hyviä integraation toteutustapoja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka edesauttoivat sosiaalityön ja vammaispalvelujen asemaa ja tätä kautta näitä palveluita käyttävien henkilöiden oikeusturvaa, asemaa ja yhdenvertaisuutta. Kandidaatintutkielman aiheen taustalla on kotimainen sosiaali- ja terveydenhuollon reformi, tuttavallisemmin sote-uudistus, jonka tuloksena luotiin hyvinvointialueet. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä palo- ja pelastustoimi keskitettiin hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Kandidaatintutkielman aineisto koostuu 16 tieteellisestä julkaisusta, joiden lisäksi on haettu kirjallisuutta aiheen taustoittamiseen ja katsaukseen. Kandidaatintutkielman aineiston analyysin tuloksissa tarkastellaan lähemmin Australian ja Englannin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vammaispalvelujen reformeja, vammaispalvelujen reformeja, vammaispalvelujen lainsäädännön reformeja sekä muun muassa palvelujen integraatiota. Lisäksi tarkastellaan ihmisoikeuspohjaisuutta vammaispalvelujen tuotannossa, sosiaalipalvelujen personalisointia sekä sosiaalityötä reformien viitekehyksessä. Sosiaali- ja erityisesti vammaispalvelujen personalisoitumista haluttiin tarkastella siksi, että henkilökohtainen budjetti yhtenä vammaispalvelujen personalisoitumisen muotona nousi esiin uudessa hallitusohjelmassa. Johtopäätöksissä näyttäytyvät seikat, jotka ovat olleet onnistuneita ja vähemmän onnistuneita malleja, ratkaisuja tai lopputulemia sosiaali- ja terveydenhuollon ja vammaispalvelujen reformeissa. Onnistuneita malleja ovat olleet muun muassa ihmisoikeuksien suuntaus ja vammaispalveluissa CRPD:n (YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista) huomiointi, ihmisen näkeminen osana ympäristöään ja joiltain osin onnistunut integraatio. Vähemmän onnistuneita malleja tai lopputulemia reformeissa ovat esimerkiksi intersektionaalisten vaikutusten huomiotta jättäminen, sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden aseman epävakaus reformin jälkeisessä työssä sekä liika luottaminen markkinoiden toimintaan ja palveluntuottajien hyvään tahtoon. Kokonaisuudessaan tulokset antavat pohdittavaa huomioiden hyvinvointialueuudistus sekä tulossa oleva vammaispalvelulainsäädännön uudistus.