Johtajaksi ei synnytä, johtajaksi kasvetaan : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen hyvän johtamisen elementtejä lastensuojelupalvelujen kontekstissa. Tutkimusaiheeni on varsin ajankohtainen, sillä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveysalalla on jatkuvasti kasvava ongelma. Lastensuojelun toimintaympäristö asettaa johtamiselle omat erityisvaatimuksensa, joita ei vielä ole riittävällä tavalla tunnistettu. Alan yhdeksi keskeiseksi uhkatekijäksi on kuitenkin tunnistettu johtamisongelmat.

Tutkielmani on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jossa sovelletaan integratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmenetelmä, jonka avulla tehdään tutkimusta jo olemassa olevista alkuperäistutkimuksista. Tutkimusaineistoni koostuu yhdeksästä kansainvälisestä vuosien 2013–2023 välisenä aikana julkaistusta kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista. Artikkeleista kaksi on Kanadasta, kaksi Italiasta, yksi Iso-Britanniasta, yksi Ruotsista, yksi Australiasta, yksi Norjasta ja yksi Irlannista. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkielman teoriaosuudessa avaan johtamisen teoreettisia lähtökohtia sosiaalityön, lastensuojelun ja työtä ohjaavien periaatteiden näkökulmista. Teoriaosuudessa tarkastelen myös lastensuojelupalvelujen kontekstia asiakaskunnan, lainsäädännön ja työtä ohjaavia periaatteiden näkökulmista katsottuna.

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni taustoittaa hyvän johtamisen elementtejä lastensuojelun kontekstissa. Hyvän johtamisen pääteemoiksi nousivat vuorovaikutustaidot, substanssiosaaminen ja jatkuva oppiminen. Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat sisäinen ja ulkoinen viestintä, itsetietoisuus ja tiimityötaidot. Substanssiosaaminen pitää sisällään ammatillisuuden, ohjauksen, valvonnan, prosessi- ja organisointitaidot sekä kontekstuaalisuuden. Jatkuva oppiminen koostuu ammatillisesta kehityksestä sekä tiedoista ja taidoista.

Toisen tutkimuskysymykseni tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät tukevat johtajana kehittymistä. Tutkimus tulosten mukaan johtajan kehittymistä tukevat koulutus, johtamismahdollisuudet sekä palaute. Koulutus pitää sisällään täydennyskoulutuksen ja mentoroinnin. Johtamismahdollisuuksiin kuuluvat organisaatiorakenne ja perehdytys. Palautteeseen sisältyy sisäinen ja ulkoinen palaute sekä vertaistuki.

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että lastensuojelun johtaminen on vaativaa ja vastuullista työtä, joka vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittymistä. Esihenkilöön kohdistuu osittain ristikkäisiä odotuksia henkilöstön, asiakkaiden, organisaation ja yhteiskunnan taholta. Työssä onnistuminen edellyttää esihenkilöltä monipuolista osaamista ja johtajaksi kasvamista. Johtamisen merkitys on tunnistettu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lastensuojelun johtajien osaamiseen ja kehittymiseen tulee panostaa, jotta alan veto- ja pitovoimaa saadaan vahvistettua.